Lainattu Olutoppaan sivuilta
Alla on esitetty arviointiperusteet, joita käytettiin kirjassa Suomalaisen oma Olutopas. Näitä voi käyttää soveltaen omia pisteitä antaessaan, mutta jokaisen maistajan painotukset ja arvostukset poikkeavat toisistaan, koska emme ole samasta muotista. Eri osa-alueiden pistemäärien kohdalla on esitetty esimerkinomaisesti tyypillisen tälle pistevälille sijoittuvan oluen ominaisuudet. Kustakin osa-alueesta on ilmoitettu pienin ja suurin mahdollinen pistemäärä. Pisteytys noudattaa Ratebeer.com –sivustolla käytettyä laskutapaa.
Tuoksu (1–10 pistettä)
Oluen tuoksu on käytännössä jopa tärkeämpi kuin maku, koska suuri osa mausta aistitaan nenäonteloissa. Ihminen maistaa vain muutamia perusmakuja (suolainen, makea, karvas jne.), mutta tuoksut voidaan luokitella hyvin paljon monipuolisemmin. Pisteillä on arvioitu tuoksun miellyttävyyttä, voimakkuutta ja kiinnostavuutta.1–2 pistettä: vastenmielinen tai olematon tuoksu, ei houkuttele maistamaan
3–4 pistettä: mitättömän tuoksuinen olut, tai häiritsevä sivuhaju
5–6 pistettä: hyvää keskitasoa – ei häiritse, muttei jää mieleenkään
7–8 pistettä: miellyttävä ja houkutteleva tuoksu
9–10 pistettä: voimakas, erinomaisen herkullinen tuoksu
Ulkonäkö (1–5 pistettä)
Ulkonäöstä on arvioitu väri, sameus ja vaahto – toisin sanoen: kuinka houkuttelevalta olut näyttää. Ulkonäön arviointi on hyvin subjektiivista: yksi pitää vaaleasta, toinen tummasta. Omasta mielestäni olut saa olla sisään mennessään eri näköistä kuin ulos tullessaan. En myöskään vaadi oluelta kirkkautta, koska sameat, hiivaiset ja suodattamattomat oluet ovat yleensä myös niitä mielenkiintoisimpia.1 piste: hyvin haaleankeltainen väri niukalla vaahdolla
2 pistettä: vaalean kullankeltainen väri ja tavanomainen vaahto
3 pistettä: tummempi tai syvempi väri ja/tai parempi vaahto
4 pistettä: kaunis väri ja vaahto, houkutteleva
5 pistettä: erittäin kaunis väri ja vaahto (monia tummia oluita kannattaa vilkaista myös kynttilänvaloa vasten!)
Maku (1–10 pistettä)
Maku on yleisvaikutelman ja tuoksun ohella tärkein oluen arviointikriteeri. Häiritsevät sivumaut laskevat pistettä, samoin yleinen latteus ja mauttomuus. Hyvä olut on maultaan tasapainoinen, monimuotoinen ja kiinnostava.1–2 pistettä: vastenmielinen maku tai paha sivu-/virhemaku (esim. joidenkin alkoholittomien oluiden teollisen muovinen maku)
3–4 pistettä: melko mitätön tai tasapainoton maku (esim. hallitseva raa'an alkoholin maku)
5–6 pistettä: melko miellyttävä, muttei erityisen houkutteleva maku
7–8 pistettä: erinomaisen maukas ja tasapainoinen maku
9–10 pistettä: harvinaisen ainutlaatuinen ja monimuotoinen maku
Suutuntuma (1–5 pistettä)
Suutuntuma kuvaa sitä, kuinka miellyttävältä olut tuntuu suussa, niellessä, ja sen jälkeen (jälkimaku). Esimerkiksi liika hapokkuus, hiilihappoisuus ja vetisyys laskevat pisteitä – virkistävyys ja/tai tasapainoinen täyteläisyys taas nostavat niitä.1 piste: lähinnä hyvin vetiset ja erittäin kevyet, tai todella epätasapainoiset oluet
2 pistettä: suutuntumaltaan tyypilliset, yleensä kevyehköt oluet
3 pistettä: keskitäyteläiset, kohtuullisen tasapainoiset ja/tai virkistävät oluet
4 pistettä: melko täyteläiset, tasapainoiset ja/tai hyvin virkistävät oluet
5 pistettä: erittäin täyteläiset ja tasapainoiset, ”suussa sulavat” oluet
Yleisvaikutelma (1–20 pistettä)
Yleisvaikutelma kertoo, millainen vaikutelma oluesta jäi kokonaisuutena. Se ei aina ole täysin linjassa muiden pisteiden kanssa. Maukas tai hyvin virkistävä olut voi siis saada hyvät yleisvaikutelmapisteet, vaikka tuoksu ja ulkonäkö eivät olisi kovin erikoisia.1–4 pistettä: jotain pahasti vialla, kannattaa maistaa vain varoittavana esimerkkinä
5–8 pistettä: keskitasoa heikompi olut, yleinen massalagerien pistemäärä
9–11 pistettä: keskitason olut – ei huono, muttei jää mieleenkään
12–14 pistettä: hyvälaatuinen olut, ehdottomasti maistamisen arvoinen
15–17 pistettä: harvinaisen maukas olut, todellinen nautiskelujuoma
18–20 pistettä: oluiden aateli, tänne mahtuu alle 1% maailman oluista
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti