Plevnan Siperia

Plevnan panimosta on ollutkin jo juttua Plevnan Barley Winen kohdalla, joten ei siitä sen enempää. On vuorossa kauan odotettu hetki, nimittäin Plevnan Siperian korkkaus. Tätä herkkua oli saatavilla marras-joulukuun välillä Alkoista ympäri Suomen kuitenkin siten, että niitä tehtiin vain noin 11 000 kappaletta. Hintaa oluella oli mielestäni kohtuulliset 4,50 €. Oluet loppuivatkin suuren suosionsa myötä lähes kaikkialta noin kolmessa viikossa. Itse sain ostettua varastooni kypsymään onneksi useamman kappaleen, joista yhden olen korkannut aiemmin.

Kuitenkin näin uuden vuoden vaihteen kunniaksi aion arvoida tämän loistavan oluen ja mikäs siinä, jos tästä vaikka ottaisi perinteen ja arvioisi miten tämä olut vuosien saatossa kehittyy. Kyseinen olut on siis 8% "Imperial Stout" ja ikää sillä on vasta puolisen vuotta. Panimo on laittanut "parasta ennen" päiväykseksi maaliskuun 2017 ja joidenkin puheiden mukaan olut säilyisi jopa kymmenen vuotta. Nyt tämän oluen pariin!

Arvio:

Olut n. 15 C kellarista noin puoleksi tunniksi jääkaappiin. Korkkia avatessa maltillinen sihahdus. Sysimustaa, mutta kuitenkin kirkasta olutta kaatuu digestiivilasiin runsaalla pienikuplaisella ja pitsisellä vaahdolla, joka kuitenkin laskeutuu pienen odottelun jälkeen. Humalien havumetsäinen tuoksu tulee hyvin jopa paksun vaahdon läpi ja saa jo veden kielelle. Tässä oluessa on jopa ripaus talvisodan henkeä.

On se yhtä loistavaa kuin muistinkin. Keskihiilihappoinen olut, jossa aluksi potkaisee humalan hedelmäisyys, joka vaihtuu pian tummansuklaiseen makuun jatkuen pitkänä, paahteisena ja hiukan katkerana jälkimakuna. Kielen etuosassa maistuu myös aluksi jopa makealta. Lasissa pyöritellessä hedelmäisyys korostuu. Suutuntuma on melkoisen täyteläinen, alkoholi maistuu pyörittelyn jälkeen hieman, mutta tämä hävinnee kypsytessään. Tämä olut on kaikkien saamiensa palkintojen arvoinen. Oluen kaveriksi sopisi erittäin hyvin jokin tumma suklaa ja takkatuli.

Eipä tästä(kään) Plevnan tuotteesta mitään sen kummempaa huonoa voi kriittisimmilläänkään keksiä. Paras suomalainen olut, mitä olen maistanut.

 

PISTEET:  45/50 (9-4-9-4-19)

 

 

Olutravintolavinkit jatkuvat: Oluthuone Kaisla, Hki

 Oluthuone Kaisla on edellistä olutravintolaa (Pikkulintu) hieman helpommin lähestyttävissä oleva kohde, sillä paikka sijaitsee Vilhonkadulla melko lähellä Grand Casino Helsinkiä. Paikka on iso ja istumapaikkoja on paljon. Valikoima on myös -Pikkulinnun tapaan- erinomainen ja tarjoilijat ainakin minun kohdallani olivat ammattitaitoisia. Tässä paikassa on panostettu laajan olutvalikoiman lisäksi myös sisustuksellisiin asioihin. Jos pitäisi valita Pikkulinnun ja Kaislan välillä, valitsisin ehkä kuitenkin tämän jälkimmäisen ihan vaan sillä perusteella, että paikan sijainti on loistava - sanottakoon kuitenkin, että molemmat ovat olutharrastajalle loistavia paikkoja.

MITÄ TILASIN?

Lasiini osui tälläkertaa loistavan norjalaisen panimon, Nøgne Ø:n tuotokset, sillä kyseisessä paikassa sattui niitä olemaan yhden jääkaapillisen hyllyn täydeltä.

Vasemmalla Nøgne Ø #1000 ja oikealla Nøgne Ø Indian Pale Ale

 

Valitettavasti en näistä tälläkertaa arvioita tee, koska nautin kyseiset tuotokset isommassa kaveriporukassa enkä kantanut mukanani kynää ja paperia - mielestäni pelkkä tämänhetkisiin muistikuviini perustuva arvio ei anna näille oluille oikeutta. Lyhyesti voin kuitenkin sanoa, että #1000 oli aivan loistava tripel ja Indian Pale Ale erittäin maukas ja yksi parhaista tyylinsä oluista, mitä olen maistanut. Miksi kaikki olut ei voi olla tämmöistä? "No ehkä siksi, että sitten kyseisiä oluita ei osaisi niin arvostaakaan." Niinpä niin, tulivathanan lisäksi nämä kyseiset kaksi olutta kustantamaan minulle yhteensä lähes 30€.

Jotain kertoo myös se, että aloin tosissani suunnittelemaan matkaa Norjaan, jossa näitä oluita on helposti (ja ehkä jopa hieman edullisemmin) ostettavissa. Tyytynen kuitenkin siihen, että tulen tilaamaan näitä jostain. Anyhow, lupaan, että arviot näistä(kin) kahdesta oluesta on vielä lähiaikoina luettavissa täältä. Seuraavaksi arvostelussa tulee kuitenkin olemaan jotain hyvää kellarin kätköistä uuden vuoden kunniaksi. Ei muuta kuin maltaisia hetkiä!

Olutravintola Pikkulintu ja pari lyhyttä olutarviota

Olutoppaan vuoden 2013 äänestyksessä vuoden parhaasta olutravintolasta, sijalle kaksi jäänyt Pikkulintu oli lauantain vaelluksen kohde. Paikka sijaitsee Helsingin Puotilassa, jonne pääsee kätevästi keskustasta metrolla. Kyseinen paikka oli jopa lauantai-iltana sopivan rento, ja paikkaa voisi kuvailla ehkäpä lauseella "Just beer, no bullshit" - Erilaisia oluita oli runsaasti (varastosta löytyy ~200 pulloa omatuonteja), sekä palvelu oli hyvää ja asiantuntevaa. Pieni vaivannäkö matkustamisen suhteen oli kannattavaa. Noh, ei tänne tultu vain fasiliteetteja ihailemaan, vaan juomaan sitä olutta!

Olutarvio: Huvila Pesäpuu Stout #1

Pienen neuvottelemisen jälkeen valinnaksi muodostui otsikonmukainen olut. Kyseessä on Savonlinnalaisen, nykyisen Malmgårdin panimon bourbontynnyreissä kypsytetty Stout. Olutta on tehty pullon mukaan 390 kappaleen erä. Alc 9%. Olut on tarjoilijan mukaan pullotettu vuonna 2008, joten tuotos on ehtinyt kypsyä pullossaan jo useamman vuoden ajan.

Snifferiin kaatuu mustaa, vaahdotonta stouttia. Tuoksussa voimakas makeus, voimakas vanilja sekä jopa mallas. Matalahiilihappoinen. Suklaan makeutta ja vaniljaa, lisäksi loistavaa maltaan syvyyttä. Alkoholi ei tässä nimeksikään maistu. Olut ollut tässä vaiheessa ilmeisesti ainakin 5 vuotta pullossa kypsymässä ja sen maistaa. Loppua kohden muuttuu aina vain pehmeämmäksi ja helpommin juotavaksi. Loistava nautiskeluolut, jonka kanssa meni kolme varttia varsin mukavasti.

PISTEET: 43/50 (9-4-9-4-17)

 

Olutarvio: Hornbeer Happy Hoppy Viking

 500 ml lasipullo Tanskasta, 9.2%. 130 IBU, muistaakseni kolmea eri humalaa käytetty, joiden nimiä en nyt satu muistamaan / löytämään. Väriltään tumman oranssia, kohtalaisesti vaahtoavaa olutta. Tuoksultaan trooppisen hedelmäinen, ruohoinen ja hieman jotain makeutta. Maussa mukana melkoisella intensiteetillä humalointi, jota leikkaa kuitenkin sopivasti makeus. Sopii meikäläiselle, jolle pelkkä tiukka IPA ei vielä aivan täysin iske. Pitkä humalan jälkimaku, keskiasteisesti hiilihappoinen. Mukava "perus" IPA, jota voi juoda tuopillisen hyvässä seurassa.

PISTEET:  38/50 (8-3-8-3-16)

Plevnan Barley Wine 2012

Esittely

Tampereen helmi: Plevnan panimoravintola (Koskipanimo) tuskin esittelyjä kaipaa. Panimolla on loistavia oluita, joista pulloon on päässyt tällä kertaa Barley Wine, joka on lymynnyt 9 kuukautta sherrytynnyreissä ennen pullotustaan. Tätä herkkua vuodelta 2012 on tarjolla kotiin ostettavaksi vain Arkadian Alkossa, jossa sitäkin kirjoitushetkellä on enää 200 kappaletta. Olut on siis ostohetkellä ollut pullossa ikääntymässä ainakin vuoden päivät. Alkoholia tässä on ilmoitettu olevan 10%

Arvio

Tyylikäs viinipullomainen korkinsuoja sinetillä auki. Lievä sihahdus korkkia avatessa. Tummaa, punertavan ruskeaa, mutta kuitenkin kirkasta olutta kaatuu tulppaanilasiin. Pinnalle muodostuu aluksi erittäin pienikuplainen, noin 2-3 cm vaahto, joka kuitenkin katoaa hetken odottelun jälkeen lähes kokonaan.

Tuoksussa alkuun on erotettavissa voimakas ja houkutteleva sherry. Myös jotain hedelmäistä, ehkä jopa granaattiomenaista raikkautta. Lisäksi hieman jopa lakritsaa. Lämmetessään tuoksussa jotain makeaa, ehkäpä tummaa suklaata sekä viinimarjaa.

Punaviinimäinen suutuntuma, joka on mielestäni myös täyteläinen. Jälkimaku on todella pitkä, tuntuen kielen sivuosissa hieman kuivahkon karhealta, kielen päälliosan ollessa kuitenkin makean tunteen vallassa. Suu kiinni nenän kautta uloshengittäessä, välittää tuo ensimmäinen aivohermomme aivoihin erittäin sherrymäisen fiiliksen. Alkoholi maistuu hiukan, mutta ei ole kuitenkaan hyökkäävä. Lisää pullokypsytystä kehiin vaan, niin eiköhän tämäkin muutu. Pitkään lasissa ollessaan ja hiilihappojen vähetessä muuttuu yhä vain helpommin juotavaksi.

En tiedä johtuuko ajankohdasta, mutta erittäin jouluinen fiilis tästä tulee. Tämä on nimenomaan nautiskeluun tehty olut, joka tuo iloa joulukuun pimeyteen. Ostin näitä kolme kappaletta, joten varastoon jää vielä näitä onnekseni kaksi. Pulloissa on BB (parasta ennen päiväys) 1.1.2015, joten eiköhän tätä pidä uudestaan vuoden päästä maistella. Ehdottomasti maistamisen arvoinen elämys.

PISTEET: 42/50 (9+4+9+4+16)

Ensimmäinen reittaus: Mikkeller Hoppy Lovin' Christmas

Ihan ensimmäisenä täytyy sanoa, että tulen käyttämään arvioinnissani Olutoppaan mukaista arviointia, jossa juoma saa siis pisteitä seuraavilta osa-alueilta: 

-----------------------------------------------------------

Ulkonäkö (1–5 pistettä)

Maku (1–10 pistettä)

Suutuntuma (1–5 pistettä)

Yleisvaikutelma (1–20 pistettä)

--> Yhteispisteet (5–50 pistettä) 

Sitä, miten pisteet omassa kategoriassaan rakentuvat, löytyy ko. Olutoppaan hyperlinkistä.

----------------------------------------------------------- 

  Noniin, sitten sen oluen pariin!

Esittely

Kyseessä on  Kööpenhaminalaisesta, Mikkellerin panimosta, syntynsä saanut jouluinen Indian Pale Ale. Raaka-aineina tässä on käytetty Pale- ja melanoidimaltaita, humalina lymyää Colmbus, Amarillo, Centennial sekä Citra. Lisäksi jouluista fiilistä tähän on yritetty tuoda käyttämällä mausteina inkivääriä sekä mäntyä. Katkeroa löytyy 57 EBUn verran alkoholiprosentin ollessa 7,8%. Hintaa oluella on Alkossa 5,29€. Kuullostaa mielenkiintoiselta.

Arvio

Lasiin kaatuu väriltään vaalean oranssia, ei aivan täysin kirkasta, mukavasti vaahtoavaa olutta. Humaloinnista peräisin oleva hedelmäinen tuoksu on miellyttävä. Ensimmäiset makufiilikset ovat IPAmaisen tutut - humalointi kutittaa sopivan karvaasti kielen takaosassa. Ei liikaa, eikä liian vähänkään. Suutuntuma ei mielestäni ole täysin perinteinen IPA, vaan mukana on myös mukavaa raikkautta. Hiilihappoja tässä on makuuni sopivasti.

Vaahto pienenee lopulta sopivaksi, noin 1 cm paksuiseksi katoksi oluen päälle. Lämmitessään ja lasissa pienen pyörittelyn jälkeen humalointi ei puske läheskään yhtä vahvasti kuin alussa, vaan maku iskee enemmän aaltomaisesti kestäen sopivasti myös jälkimaussa. Viimeistään tässä vaiheessa ipamainen fiilis tässä kyllä tulee, ja ipahan tämä onkin. Itse en kuitenkaan tästä mitään erityisen jouluista makua tästä maista. Ennemmin tätä joisin ehkäpä kevään tai alkukesän ensimmäisillä terassikeikoilla. Mielestäni kysessä on kuitenkin ihan hyvää luokkaa oleva IPA.

PISTEET: 36/50 ( 8 + 4 + 7 + 3 + 14)

 

Palanen erikoisoluiden luksusta - Drink Shop Tallinnan vanhassa kaupungissa

Noniin, tuli sitten tehtyä Viroon  ensimmäinen oluenhakureissu siten, ettei määränpäänä ollut SuperAlko. Mm. Olutoppaan foorumilla mainetta kerännyt Drink Shop oli kyllä hehkutuksiensa vertainen. Pieni kauppa kätki sisälleen ainakin 160 erilaista erikoisolutta ja siideriä.

Oluet olivat uskottavasti vanhoissa puisissa hyllyissä ja osa oli jo saanut hieman pölyäkin päälleen. Hinnat olivat mielestäni kohtuullisia: St. Bernardus Abt 12  kustansi esimerkiksi vain 4,62 + 0,08 senttiä panttia. Loistavien oluiden lisäksi myynnissä oli erilaisia lahjapakkauksia (sisältäen siis esim. 2 erikoisolutta + 2 olutlasia) sekä pelkkiä olutlaseja. Mukaan tarttuikin mielestäni hienot Tripel Karmeliet lasit.

Tein upeita löytyjä ja onkin ehdottoman selvää, että tänne on päästävä vielä uudestaan. Oheessa kuva, mistä löydät paikan. Ja jos löydät vain "Drink Bar" -nimisen baarin, osaavat he sieltä neuvoa reitin kauppaankin.

Tässä vielä rivissä ne, jotka tällä kertaa osuivat minun koriini. Valinta ei ollut kyllä helppoa!

Eli vasemmalta oikealle: Nøgne Ø Porter, Orval, Achel 8 Bruin (EI sama pullo mitä Alkosta tällä hetkellä saa, tämän erottaa kultaisesta korkistaan verrattuna Achelin Blondiin, jossa korkki on valkoinen..), Rochefort 10, Nøgne Ø Two Captains Double IPA, Fuller's Vintage Ale vuosimallia 2012, Chimay Dorée, mielenkiintoinen Õllenaut Suitsu Porter, La Trappe Quadrupel Oak Aged (Batch 11) ja jo se mainitsemani St. Bernardus Ab 12. 

Nyt sitten vain odottamaan hetkeä, joka on tarpeeksi hyvä siihen, että joku näistä pääsee lasiin ja arvioitavaksi!

Olutblogi! Mitä, miksi ja kenelle?

Tässä kyseisessä blogissa tulen julkaisemaan olueen liittyviä arvioita. Tarkoituksena on jakaa tietoa eri oluista teille muille hyvästä oluesta kiinnostuneille. Lisäksi toivon, että kehittyisin myös itse tässä samalla olutarvioijana. Ajoittain saatan myös kertoa, mitä Ketolain kotipanimossa seuraavaksi on suunnitteilla.

Sen verran sanottakoon, että olen olutharrastuksessani vielä melkoisen alkutekijöissä - Olen tutustunut erikoisoluisiin ensimmäistä kertaa kunnolla vasta vuosi sitten Gastropub Tuulensuun olutmaisteluillassa. Tajusin tuolloin, että mitä ihmettä, oluttahan voi oikeasti nauttia ja maailmassa on muitakin oluita kuin kotimaiset tölkkilagerit. Ensimmäisen kotiolutsatsini olen tehnyt keväällä 2013 uutteesta. Nyt loppuvuodesta päästiin kuitenkin useamman uuteolutsatsin jälkeen siihen pisteeseen, että ensimmäinen "ihan oikea" mäskätty olut, laadultaan Quadrupel, kypsyy tällä hetkellä pulloissa.

Maltaisia fiilinkejä kaikille, toivottavasti saan teidät muutkin koukuttumaan erikoisoluiden mielenkiintoiseen maailmaan - ellette jo ole!