Näytetään tekstit, joissa on tunniste Double Indian Pale Ale. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Double Indian Pale Ale. Näytä kaikki tekstit

maanantai 19. toukokuuta 2014

Nøgne Ø Two Captains Double IPA

Pullotettu 30.10.13 ja nautittu 17.3.14. Alc. 8.5% sadalla IBUlla höystettynä

Hiiohoi! Norjalainen kahden kapteenin DIPA napsahtaa auki kaatuen puolen litran tuoppiin utuisen oranssina, hiivat pullon pohjalle oluttyyliin sopien jättäen. Miehekäs vaalea vaahto, joka ottaa laskeutua. Tuoksussa on jopa #100 tyyppistä uhmaa. Speedwaykisojen taustapärinöissä kelpaa tuoksutella tätä karamellin ja tropiikin hedelmän yhdistelmää.

Makea toffeekaramellinen alkupuraisu, joka ei ole kuitenkaan mielestäni överi. Jäljessä seuraa selvä keskipitkä greippiliuku. Jykevä ja tyyliin sopiva runko, jossa alkoholi lämmittää mutta ei maistu. On sanomattakin selvää, että tämän oluen panovaiheessa ei ole humalan määrässä säästetty, ja se antaa erittäin maistuvan kokonaisuuden.

Ei satasen voittanutta, mutta mielestäni parempaa kuin panimon #500 olut.

Pojot: 42/50

lauantai 15. helmikuuta 2014

Õllenaut Suitsu Porter sekä Saimaan Marsalkka Double IPA

Perjantai ja kaksi olutta tiedossa. Ensimmäinen, Õllenautin Suitsu Porter on peräisin Virosta. Kyseessä on melkoisen tuore pienpanimo, joka haluaa tuoda muutosta Ale Coq -kulttuuriin. Pullo on peräisin Tallinnan Drink Shopista, eikä sillä ollut muistaakseni hintaa kuin alle kaksi euroa. Vähintäänkin kohtuullinen hinta. Parasta ennen -päiväys: 05/06/2014 ja Batch No: 004. Suositellaan nautittavaksi 8-10 asteisena paahdetun lihan, Goudajuuston tai suklaakakun kanssa. 5.4% ja 330 ml. 

Toinen olut puskee Suomen Saimaalta, ja kuuluu helmikuisen käsityöläisolut "kampanjan" valikoimiin alkossa. Pullo on todella tyylikäs, varsinkin kun kyseessä on vain 330 ml pakkaus. Kyseessä on Double Ipa, joten prosentteja löytyy tasan 8. PE: 10/2014. Grillatut ruoat ja rasvaiset kalat sopivat ilmeisimmin tämän kanssa, itse olut tulisi tarjoilla 8-10 asteisena. 



Porterin arvio:


Miehekäs vaahto melko isolla kuplalla. Lähes läpikuultamatonta, mustaa olutta kaatuu lasiin. Vaahto on väriltään kahvikermainen, ja se laskeutuu lopulta noin puolen sormen paksuiseksi katoksi oluen päälle. Tuoksu on porterille tyypillinen, mutta humalaista raikkautta puskee hieman vaahdon läpiyhdistettynä mietoon savuiseen tuoksuun. 




Kärkeen maussa iskee maltaan kevyt makeus, johon yhdistyy aavistus savuista aromia. Jälkimakua ei oluessa kuitenkaan valitettavasti juuri ole, tai sitten se vain "lässähtää" makuuni liian nopeasti. Näin savuisten viskien ystävänä, jää tästä "Smoked Robust Porterista" hieman laimea fiilis. Hiilihappoisuus on keskiasteista kovaa suulakea kutittelevaa meininkiä.

On tämä aavistuksen "Perusporteria" parempaa, sillä se pienikin savun aromi tekee tästä sen, joka jää edes hieman mieleen. Ei kannata juoda liian kylmänä, jos haluaa savuista fiilistä esiin. Mukavaa kuitenkin, että Viroonkin on "rantautunut" pienpanimobuumin siemen.


PISTEET: 32/50 ( 7 - 3 - 6 - 2 - 14 )


Double IPAn arvio:


Pullo sihahtaa kevyesti auki. Samean oranssia olutta. Tuoksussa ipan tyyliin raikasta humalaa vaahdon läpi.





Maussa ei ole juurikaan makeutta - katkero puree jonkin verran jälkimaussa, mutta ei jätä kuitenkaan pitkää, karvasta fiilistä suuhun. Melkoisen voimakas hiilihapotus ipaksi, mutta ei häiritsevä. Alussa maussa havaittavissa raikas sitrus, mikä sopiikin näin saunan jälkeen nautittavana. 

Dipana tämä ei kuitenkaan mielestäni jää mitenkään erityisemmin mieleen muuten, kuin helpon juotavuutensa ja hyvän janonsammutuksen ansiosta. Kuten alussa jo sanoin, itse pullosta pitää kyllä antaa plussaa. Hieman yli neljän euron hintansa (ja saatavuutensa) ansiosta en välttämättä toista pulloa ostaisi.


PISTEET: 29/50 ( 7 - 3 - 5 - 2 - 12 )

lauantai 25. tammikuuta 2014

Nøgne Ø Porter & #100




Porterin esittely:


Kuvan ja otsikonmukaiset Nøgnet siis arviossa. Tällä kertaa messissä oli myös toinen oluen ystävä, joten kahden pullon arviointi samana iltana onnistui. Itse panimosta olen jo jotain kirjoitellut Dark Horizonin kohdalla. Porterin statseista sen verran, että kyseinen olut on ostettu joulun aikaan Alkosta, prosentteja siinä on 7%, sekä IBUa 29.  Kyseinen pullo on pantu 8.10.2013, joten melkoisen nuorta olutta on vielä.

Pullon kyljessä oluen kerrotaan olevan runsas ja pehmeä kuitenkin siten, että se yhdistyy paahteiseen maltaisuuteen. Punaisen lihan ja tumman suklaan kerrotaan myös sopivan oluen kaveriksi. Tarjoululämpötilasuositus on 12 astetta, ja siihen maistaessa pyrittiinkin.


Porterin arvio:


Mustan ja/tai erittäin tummanpunaisen väristä olutta kaatuu lasiin kahvikermanvärisellä vaahdolla hienosti kuohuen. Jättää pitsiä lasin reunoille. Tuoksussa luvattua paahdetta, aavistus myös raikkautta - tuoksu on porterille tyypillinen. Vaahto laskeutuu ja jää noin puolen sormen paksuiseksi hiilihappokatoksi oluen päälle.



Hiukan greippinen hapokkuus iskee alussa kielelle. Jälkimaussa on vahva espressomainen paahteisuus. Suutuntuma on vaikea arvioida, sanoisin tämän olevan keskitäyteläisen ja täyteläisen rajamailla. Muistuttaa paljon Koffin two three Porteria. Keskiasteisesti hiilihapotettu. Kaadettaessa olutpullon pohjalle jäävät pienet hiivahiput. Toimiva ja tyyliuskollinen portteri, jota toivoisi olevan helpomminkin ja useammin saatavilla monopolistamme.


PISTEET: 39/50 ( 8 - 3 - 8 - 4 - 16 )




#100 esittely:


Kyseinen olut on panimon juhlaolut, ja se on nimensä mukaisesti sadas valmistettu oluterä. Sattui kuitenkin käymään niin, että oluesta tuli erittäin suosittu ja niin panimon "fanit" kuin markkinatkin lähes vaativat, että oluen panemista jatkettaisiin eikä vain jätettäisi yhdeksi eräksi. Kyseinen pulloni on ranskanmaalta, mutta on tätä ainakin vuonna 2007 saanut vielä Alkostakin. Tilasin tätä kolme pulloa, koska olut on saanut melkoista suitsutusta olutharrastajien keskuudessa. Tyyliltään tämä on Double Indian Pale Ale, prosentteja on uskottavat 10. Tämä kappale on vasta reilun puolen vuoden ikäinen (pantu 25.6.2013), joten nuorta vielä tämäkin. Oluen tarjoilulämpötilaksi suositellaan 10 astetta ja pullon pohjalla oleva hiiva suositellaan jätettäväksi pullon pohjalle.


#100 arvio:


Maltillinen sihahdus avatessa. Kuparin ja jopa ruosteisen väristä olutta, joka on hieman sameaa kaatuu lasiin. Runsas, pienikuplainen karamellin värinen vaahto kaadettaessa, joka lopulta pienenee pieneksi pitsikatoksi oluen päälle.

Karamellimainen, tuhti makeus iskee tuoksussa, joka todella houkuttelee maistamaan tuotosta. Ehkäpä maistamistani oluista tuoksultaan paras ja houkuttelevin.



Maussa ensimmäisenä tulee pehmeän lakrisimainen makeus ja ensimmäisen kulauksen jälkeen tulee jotenkin mieleen, että tuoksusta ei olisi odottanut kuvattua makutunnelmaa - tämä ei siis mitenkään negatiivisena. Loppumaussa alkoholi lämmittää ja tuntuu kitalaessa, mikä ei sinäänsä ole näillä prosenteilla puolivuotiaassa oluessa ihme. Matalahiilihappoinen, kuten IPAt yleensäkin. Olut ei jätä makeudesta huolimattaan tahmaista fiilistä suuhun, ja loppumaussa melkoisen hallittu katkero, joka jää oleilemaan suuhun ja saa haluamaan uudestaan sen pehmeän makeuden kielelle.

Verrattuna vaikkapa BrewDogin HC-IPAan, makeus ei ole tässä niin "hyökkäävä", vaan se on pehmeä, makuhermoja kutkutteleva. Kyseinen olut on pelottavankin helposti juotava ja tämä oli täydellinen jakaa kahteen osaan - ehkä puoli litraa tätä olisikin ollut liikaa yhdelle nautiskelijalle liiaa. Henkilökohtaisesti pidän ylivoimaisesti eniten porttereista ja stouteista, mutta on kyllä todettava että tämä menee silti kategoriassaan parhaaksi IPAksi, mitä olen koskaan maistanut ja on ansainnut paikkansa TOP-3 oluiden joukossa. Harmi, että tämä on niin vaikeasti saatavissa.

PISTEET: 45/50 ( 10 - 4 - 8 - 5 - 18 )


lauantai 18. tammikuuta 2014

BrewDog Hardcore IPA

Esittely:


Ajattelin arvioida tämän Alkoihin tulevan  Brewdogin tuotoksen. Kuten varmasti monet tietävät, Brewdogin oluet ovat skottilaisia ja tunnettuja mm. innovatiivisesta huomaloinnistaan. Oma pulloni on peräisin Ranskasta.
Sen verran tämän oluen spekseistä, että alkoholia tässä double ipassa on 9,2% ja katkeroita 83 EBU:n verran.

BB: 15/11/14
Batch: 275

Arvio:


HC-ipa kaatuu lasiin uskottavalla vaahdolla, joka odottelun jälkeen jää oluen päälle melko pieneksi katoksi. Olut on kirkasta, väriltään ruskeanpunaista. Tuoksussa se tuttu "brewdogmainen" luokseenkutsuva hajuhermoja kutitteleva meininki. Sitrusta, jossa mukana tuulahdus raikkautta. 

Hardcorea lasissa

 Pehmeä, toffeemaisen tuhti makeus iskee alussa kielelle. Myös aivan aavistus tummaa marjaa. Makeus vaihtuu hetken suussaolon jälkeen pehmeämmäksi, kunnes se mukava humalointi iskee ja jatkuu pitkänä katkerona. Humalointi on omaan makuuni sopiva. Melkoisen matalahiilihappoinen tuotos, mutta kuuluu tyyliin. Alkoholi lämmittää loppumaussa myös hieman, mutta ei iske silmille häiritsevänä.

Ero Punk IPA:an tai 5. a.m -oluisiin on huomattava. Tässä on selkeästi enemmän täyteläisyyttä ja tuhtiutta.

Kokonaisfiilis: Mukavan tasapainoinen double ipa, jossa makeus ja katkeruus on saatu loistavasti yhteen pieneen pakettiin - tämänlaista makeutta en ole ipoissa ennen maistanutkaan.Suosittelen kokeilemaan, mikäli Brewdogin oluista tykkää.


PISTEET: 40/50 (8 - 4 - 8 - 4 - 16)