Founders Imperial Stout & Centennial IPA

Mistä?? Monopoliimme nämä molemmat ovat rantautuneet, saatavuudet kannattaa tsekata alkon sivuilta.

Paljonko?? Imperial Stout 4,97€ (335 ml ja 10.5%) ja IPA 3.86€ (335ml ja 7.2%).

Lätinät: Founders on jenkkipanimo, joka on aloittanut panohommat vuonna 1997. Sellaset heput kuin Dave Engbers ja Mike Stevens pyörittää tätä puljua, ja tarkemmin se sijaitsee Michiganissa. Jes jes, nyt bissen kimppuun.

Arvio, Imperial Stout:

Ehkäpä mustinta olutta, mitä olen nähnyt. Jopa patologin huumori tuntuu tämän rinnalla vaalealta. Digestiivi jaksaa nostaa hieman rusehtavaa vaahtoa oluen katoksi.
Maussa on paahdetta, paahdetta ja paahdetta. Makeudesta ei ole tietoakaan. Noh, ehkä tästä aavistuksen voi tummaa suklaata ajoittain löytää.
Hiilihapotus on melko kirpsakka ja suutuntuma on jopa sotkuisen täyteläinen. Roiskuessaan pöydälle tämä jättää tahmaa varmasti.
Melko voimakas alkoholipitoisuus lämmittää ja maistuu läpi, ehkä jopa inasen liikaakin tälläiselle pehmolle maistelijalle.

Tämä on kuitenkin kaikessaan kokeilemisen arvoinen, jykevä ja hyvä imperial stout.

PISTEET: Hinta/laatu 4/5, OO-pisteet: 42/50 ( 8 - 4 - 8 - 4 - 18 )


Arvio, IPA:

Meripihkaista olutta reilulla valkoisella vaahdolla.  Tuoksu ja maku muodostuvat "yksinkertaisesti" kaikesta seuraavasta: Karamellista, havunneulasista, pihkasta ja männystä. Keskitäyteläistä tavaraa, jossa katkeron puraisu loppuu "vahvaksi IPAksi" hieman liian nopeasti. Lopussa on lähinnä greippinen liuku. Hiilihapot keskiasteista, eivät raiskaa liiaksi suulakea.

Ei vasta-alkajan IPA, mutta katkero-oluiden ystäville hinta/laatu 5/5, suosittelen kokeilemaan.

PISTEET: 40/50 ( 8 - 4 - 8 - 4 - 16 )

Panimolta kajahtaa! Imperial Stout pullotettu tänään 2.2.2014

Reilu kolme viikkoa on kulunut siitä, kun laitoin kyseisen oluen primaariastiaan käymään. Nakkasin joukkoon tämän viikon torstaina vielä 25 g Fuggles- ja 20g EKG -humalia. Olut kävi koko aikansa melkoisen viileässä (n. 12 C), mutta hiiva jaksoi käydä tässäkin lämpötilassa varsin mainiosti.

Lappoaminen pullotusastiaan alkamassa

Nyt olut oli käynyt loppuun ja oli pullotuksen aika. Olutta tuli n. 15 litraa, jonka sain onnekseni kokonaisuudessaan pieniin 0,33l pulloihin. Se tietää reilua 40 pullollista tätä tuotosta. 

Kuva hämää hieman oluen väriä, se on oikeastaan erittäin tumman ruskeaa / lähes mustaa

Ennen kuivahumalointia (eli sitä, että nakkasin torstaina humalapussit vierteeseen), maistoin toki miltä vierre maistui - olin tulokseen jo silloin melko tyytyväinen, mutta olut kaipasi vielä hieman potkua humalien muodossa.

Nyt kuvassa olevan lasin tuotos oli sitä, mitä hainkin. Humalan hedelmäisyys pehmentää paahteista tuoksua sopivasti. Maussa alkuun iskee karamellimallas ja humalan hekuma, joka vaihtuu jälkimaussa jykevään, paahteiseen kahviin.

Olen todella tyytyväinen tulokseen jo nyt, vaikka pullokäymistä ei ole vielä edes suoritettu. Tarkoituksena olisi pitää pulloja parisen viikkoa huoneenlämmössä ennen siirtoa kellarikypsytykseen.

En malta odottaa, että pääsen maistamaan & tarjoamaan tätä muille. Cheers!

De Molen Hel & Verdoemenis

 Esittely

De Molenin panimo on kotoisin Hollannista. Hollantilainen Menno Olivier aloitti ensin täysin kotipanijana, mutta siirtyi lopulta harrastuksen tasolta maailmanlaajuiseen olutmyyntiin ja perusti kyseisen panimon. De Molenin tuotteet ovat erittäin arvostettuja ja suosittuja, epäilijät voivat katsoa oluiden arvosanoja vaikkapa ratebeer.com:sta. Lisää tietoa panimosta löytyy täältä.

En ole ennen maistanut kyseisen panimon oluita, mutta erinomaisen maineen johdosta ajattelin hankkia muutamia panimon tuotteita ulkomailta, joista arvoin nyt Hel & Verdoemenis -oluen, joka on tyyliltään Imperial Stout. Odotukset ovat korkealla, onhan IS yksi lempioluttyyleistäni.

0,33L. 10%. Maltaat: Pale, Brown, Chocolate, Roasted and Caramel. Humalat: Premiant and Saaz. Tähän kylkeen panimon mystinen hiiva.  Pullotettu marraskuun 2013 alussa, joten nuorta olutta on vielä. Etiketissä kehotetaan nauttimaan olut 25 vuoden sisällä valmistuksesta joten saapa nähdä, miltä noin kolmekuukautinen olut maistuukaan.

Speksejä: EBC:  297, EBU: 102, suositeltu nautintolämpötila: 10 astetta. "Enjoy within 25 years" ;)

Arvio:

Erittäin lievä sihahdus avatessa. Ronskistikin kaadettuna vain pieni vaahto, joka katoaa hyvin pian. Tumman ruskeaa, aavistuksen verran punertavaa olutta, joka on jopa paksumpaa, kuin Nognen Dark Horizon. Tuoksussa hämäävästi hieman portermaisuutta, seassa on kuitenkin paahteisen karu tuoksu, jossa on myös ripaus humalaa.

Maku kertoo, että nyt juodaan imperial stouttia. Erittäin matalahiilihappoinen ja jäkimaultaan karvaan paahteinen olut. Suutuntumaltaan täyteläistä, ripaus jopa liköörimäisyyttä. Alussa maistuu myös tummansuklainen makeus. Jälkimaku on pitkä kuin elämä, ja pienen odottelun jälkeen voi kielellä havaita hieman Saaz -humalan piirteitä.
Alkoholi lämmittää loppumaussa uskomattoman vähän ottaen huomioon, että nyt juodaan 10% tavaraa. Lämmitessään lasissa, tulee makuun mukaan myös kuivattujen hedelmien makeutta.

Tämä on hyvä imperial stout, mutta odotin ehkä kaiken hehkutuksen perusteella hieman enemmän. Haluan uskoa, että nauttimani yksilö on vielä niin nuori, ettei se anna riittävästi tälle oluelle oikeutta. Varastosta löytyy vielä tämän oluen "Wild Turkey" -versio, joka saakin nyt jäädä rauhassa odottelemaan ja ikääntymään.

PISTEEET: 40/50 ( 8 - 4 - 8 - 4 - 16 )

Olutarvio: Nøgne Ø Dark Horizon 4. edition

Esittely

Kyseessä on (jälleen) Norjasta kotoisin olevan Nøgne Ø:n yksi lippulaivatuotteista, nimittäin Dark Horizon 4, tyyliltään Imperial Stout. En ole maistanut aikaisempia (1/2/3) tuotoksia, mutta arvioista päätellen ensimmäinen versio oli loistava, kaksi seuraavaa ei niinkään, mutta tämä neljäs olisi taas ainakin ensimmäisen tasolla, ellei jopa ylikin. Olut on pakattu tyylikkääseen kolmionmuotoiseen lahjapakkaukseen, pullon ollessa vielä punaiseen paperiin käärittynä - tämä herättää jo ainakin kiinnostusta. Paketin kyljessä kerrotaan oluessa olevan ainakin kahvia ja erityistä Muscovado -sokereita.

0,25l lahjapullo. Pantu 22.8.2012, "parasta-ennen" 22.8.2023. Hintaa kyseisellä tuotoksella on monopolissamme tällähetkellä n. 12€ ja prosentteja 16% - voi kuullostaa hullulta, mutta lukekaa toki mietteeni.

Arvio:

Olut huoneenlämmöstä n. tunniksi jääkaappiin. Pieni sihahdus avatessa höyryineen. Mustaa, lähinnä 5-40W tyyppistä öljyä valuu digestiiviin. Edes kynttilän valo ei läpäise tätä tuotosta. Muodostaa ronskisti kaadettaessa hieman miellyttävää, ruskeaa vaahtoa, joka kuitenkin hetken odottelun jälkeen katoaa. Jättää kuitenkin lasia käännellessä hieman pitsiä reunoille. Tuoksussa tulee aluksi mieleen tumma kahvi ja makea mallas. Tuo mieleeni n. 5v Huvilan Stoutin, jota joulukuussa Pikkulinnussa maistelin.

Alussa maltaan makeutta, joka sittemmin muuttuu kahviseksi ja jopa espressomaiseksi. Mieto, juuri tähän oluttyyliin sopiva hiilihapokkuus. Istun kynttilän valossa kahden tämän oluen kanssa, ja nautin tätä pikkuhiljaa - tämän kanssa ei halua kiirehtiä. Loistavan täyteläinen suutuntuma. Katkeruutta ei juuri tule esille, jotain pientä hedelmäisyyttä on kuitenkin havaittavissa. Ajoittain jopa siirappimaista makeutta, joka kuitenkin aina kääntyy loppua kohden kahvisen paahteiseksi, mutta kuitenkin myös pehmeäksi.

Otan oluen kaveriksi muutaman palan tummaa suklaata ja totean, että nämä kaksi on kuin luotu toisilleen. Maustakin tulee mieleen mainitsemani Huvilan Stout kuitenkin siten, että tässä on myös hiilihappoisuutta, pientä vaahtoa ja uskomatonta kahvisuuttakin mukana - ja kaikki tämä oluen ollessa vasta n. 1,5v. Pullon pohjalle jää kaadettaessa Rochefortmaiset hiivakököt - tästä(kin) plussaa, koska oluen raaka-aineet tulee sopivissa määrin olla esillä.

Kun tykkää kahvista ja muutenkin tämän tyylin oluista, ei voi kuin ihmetellä kuinka loistavan fiiliksen tämä olut saa aikaan. Onneksi näitä on 2 kpl kellarissa, niin voi kypsytellä olemattomiin tämän pienen alkoholin poltteen, joka iskee jonkin verran loppumaussa. Voi olla, että näitä tulee haettua vielä jopa yksi lisääkin, hinnasta huolimatta. 

Kaikki hyvä loppuu aikanaan, niin myös tämä. On arvion aika.Uskomaton olut.

PISTEET: 46/50 (9 - 4 - 9 - 5 - 19)

 

 

Hyvä olut on elämys. Sen kanssa ei halua kiirehtiä. Sen kanssa viihtyy vaikka perjantai-iltana yksin kynttilöiden valossa, hiljaisuudessa.

 

 

Pientä tiedotusta Ketolain panimon seuraavasta oluesta..

Edellinen, ja samalla ensimmäinen maltaista tehty olutsatsi (Quadrupel) on kypsynyt kuutisen viikkoa pulloissaan. On selvää, että tämä olut tarvitsee vielä lisää pullokypsytysaikaa, mutta eilisen maistelun perusteella voitaneen todeta, että tuotantoprosessi on onnistunut ja olut menee parempaan suuntaan (maistelin testimielessä olutta jo muutaman pullon aiemmin ja olin ehkä jo hieman huolestunut, mutta jälleen kerran on todettava, että ei tämä hätäisen miehen hommaa ole). Jos olut maistuu jotenkin oudolta varsinkin tuoreena, anna sille aikaa. Mutta nyt se on sellaista, että sitä kehtaa maistattaa muillakin :)

Winter Warmer 33 cl pullossa

Mutta kuten #8 The Finnish Flash on sanonut, kehitys loppuu tyytyväisyyteen. On seuraavan oluen aika. Paljastettakoon sen verran, että tuotos tulee olemaan täysmallasolut, tyyliltään Imperial Stout. Noin 20l setti olisi tarkoitus panna tulevana viikonloppuna lomien loppumisen kunniaksi porisemaan. Arvioisin tästä tuntumalta, että olut on maistettavissa maaliskuussa. Kuun alusta vai lopusta, riippuu käymisestä. 

Tässä hieman tietoa kiinnostuneille, mitä raaka-aineita aion käyttää. 

Maltaat:

• Pale Ale Malt
• Caramel/Crystal Malt
• Paahdettu ohramallas
• Black Malt
• Suklaamallas

Humalat:

• Magnum
• East Kent Goldings
• Fuggles

Hiiva:  

• WYEAST XL 1056 AMERICAN ALE (nestehiiva)

Plevnan Siperia

Plevnan panimosta on ollutkin jo juttua Plevnan Barley Winen kohdalla, joten ei siitä sen enempää. On vuorossa kauan odotettu hetki, nimittäin Plevnan Siperian korkkaus. Tätä herkkua oli saatavilla marras-joulukuun välillä Alkoista ympäri Suomen kuitenkin siten, että niitä tehtiin vain noin 11 000 kappaletta. Hintaa oluella oli mielestäni kohtuulliset 4,50 €. Oluet loppuivatkin suuren suosionsa myötä lähes kaikkialta noin kolmessa viikossa. Itse sain ostettua varastooni kypsymään onneksi useamman kappaleen, joista yhden olen korkannut aiemmin.

Kuitenkin näin uuden vuoden vaihteen kunniaksi aion arvoida tämän loistavan oluen ja mikäs siinä, jos tästä vaikka ottaisi perinteen ja arvioisi miten tämä olut vuosien saatossa kehittyy. Kyseinen olut on siis 8% "Imperial Stout" ja ikää sillä on vasta puolisen vuotta. Panimo on laittanut "parasta ennen" päiväykseksi maaliskuun 2017 ja joidenkin puheiden mukaan olut säilyisi jopa kymmenen vuotta. Nyt tämän oluen pariin!

Arvio:

Olut n. 15 C kellarista noin puoleksi tunniksi jääkaappiin. Korkkia avatessa maltillinen sihahdus. Sysimustaa, mutta kuitenkin kirkasta olutta kaatuu digestiivilasiin runsaalla pienikuplaisella ja pitsisellä vaahdolla, joka kuitenkin laskeutuu pienen odottelun jälkeen. Humalien havumetsäinen tuoksu tulee hyvin jopa paksun vaahdon läpi ja saa jo veden kielelle. Tässä oluessa on jopa ripaus talvisodan henkeä.

On se yhtä loistavaa kuin muistinkin. Keskihiilihappoinen olut, jossa aluksi potkaisee humalan hedelmäisyys, joka vaihtuu pian tummansuklaiseen makuun jatkuen pitkänä, paahteisena ja hiukan katkerana jälkimakuna. Kielen etuosassa maistuu myös aluksi jopa makealta. Lasissa pyöritellessä hedelmäisyys korostuu. Suutuntuma on melkoisen täyteläinen, alkoholi maistuu pyörittelyn jälkeen hieman, mutta tämä hävinnee kypsytessään. Tämä olut on kaikkien saamiensa palkintojen arvoinen. Oluen kaveriksi sopisi erittäin hyvin jokin tumma suklaa ja takkatuli.

Eipä tästä(kään) Plevnan tuotteesta mitään sen kummempaa huonoa voi kriittisimmilläänkään keksiä. Paras suomalainen olut, mitä olen maistanut.

 

PISTEET:  45/50 (9-4-9-4-19)