Stadin Panimon Savuruis & Nøgne Ø Indian Pale Ale

Stapan Savuruis

Mistä?: Alkosta, 5,11€. Kannattaa tarkastaa Alkon sivuilta, onko saatavilla (omasta lähialkostani tämä on usein loppu suosionsa vuoksi..)

Speksejä: KV (kantavierre) 15,2 P, IBU 40, 6,5% ja 0,33L. Tarjoilulämpötila n. 12 astetta. BB 31.12.2014 ja erä #552

Arvio: 

Tumman punertavaa olutta porterille uskollisella kevyellä vaahdolla, joka kyllä pysyy n. 1/3 sormen paksuisena loppuun saakka. 

Tuoksussa makeita hedelmiä, suklaata ja savua. Paahteisuuttakin aistittavissa. 

 
 Savukinkkuinen maku sulaa suuhun. Lämmitessään lasissa, mukaan tulee enemmän myös suklaata ja tervaa. Mukava, paahteinen ja katkera jälkimaku jää kielen takaosaan. Suutuntuma ei valitettavasti ole kovin jämäkkä. Kevyesti hiilihapotettu. 

Vaikea sanoa, pidänkö tästä enemmän kuin esimerkiksi Oat Malt Stoutista. OMS:ssa oli loistava kahvinen jälkimaku, mutta savuruisportterissa vuorostaan savuisuus on se, joka meikäläiseen iskee. Niin tai näin, tämä on hyvää olutta, joskin makuuni hieman liian kevyt. Tulee tätä silti jatkossakin ostettua. 

PISTEET: 37/50 ( 8 - 4 - 7 - 3 - 15)

Nøgne Ø Indian Pale Ale

Mistä?: Ulkomailta

Speksejä: KV 17,5 P, 60 IBU, 7,5% ja puolen litran pullo. Suositeltu tarjoilulämpötila 10 C. Jos haluaa terävän humalan katkeron, kannattaa hiivat jättää pullon pohjalle. Pantu: 2.10.2013 ja BB tästä kaksi vuotta eteenpäin.

Arvio:

Aina kun nykyään avaan Nögnen oluen, on se jotenkin normaalia odotetumpi hetki. Päätin kaivaa kellarin kätköistä panimon IPA:n, jota maistelinkin ensimmäisen kerran joulukuussa olutravintola Kaislassa Helsingissä. Odotukset ovat melkoisen korkealla.

N. 4kk ikäinen pullo reippaasti sihahtaen auki. Komeaa, kultaista ja kirkasta olutta kaatuu lasiin. Karamellinen vaahto. Jo noin puolen metrin päästä lasista haistaa, että nyt on käytetty reilulla kädellä humalaa.

 Se makeus, se pehmeys ja se katkeruus, joka lopulta valtaa makuhermot juuri sellainen, kuin IPA:n pitääkiin olla. Karamellia ja pihkaisuutta. Mukavan täyteläinen suutuntuma täydentää kokonaisuutta.
Alkoholi ei tässä maistu, vaan piiloutuu onnistuneesti katkeron taakse. Keskiasteisesti hiilihapotettu. Lopuksi kaadoin hiivat lasiin, ja se pehmensi kovinta katkeroa selvästi.


Esimerkiksi BrewDogin HC-ipaan verrattuna, jota moni IPAn ystävä on varmasti jo maistanut, on suurin ero tässä Nögnessä siinä, että mukana on makeuden ja katkeron mahtava yhdistelmä, eikä olut ole ns. "pelkkä humalapommi".

Jää kyllä makeudessa ja muutenkin kokonaisuudessa jälkeen #100:sta, joka onkin toisaalta Double IPA. Tämä on silti loistava IPA. Suosittelen, jos satutte jossain tähän olueen törmäämään!

PISTEET: 44/50 ( 9 - 4 - 9 - 4 - 18)

Õllenaut Suitsu Porter sekä Saimaan Marsalkka Double IPA

Perjantai ja kaksi olutta tiedossa. Ensimmäinen, Õllenautin Suitsu Porter on peräisin Virosta. Kyseessä on melkoisen tuore pienpanimo, joka haluaa tuoda muutosta Ale Coq -kulttuuriin. Pullo on peräisin Tallinnan Drink Shopista, eikä sillä ollut muistaakseni hintaa kuin alle kaksi euroa. Vähintäänkin kohtuullinen hinta. Parasta ennen -päiväys: 05/06/2014 ja Batch No: 004. Suositellaan nautittavaksi 8-10 asteisena paahdetun lihan, Goudajuuston tai suklaakakun kanssa. 5.4% ja 330 ml. 

Toinen olut puskee Suomen Saimaalta, ja kuuluu helmikuisen käsityöläisolut "kampanjan" valikoimiin alkossa. Pullo on todella tyylikäs, varsinkin kun kyseessä on vain 330 ml pakkaus. Kyseessä on Double Ipa, joten prosentteja löytyy tasan 8. PE: 10/2014. Grillatut ruoat ja rasvaiset kalat sopivat ilmeisimmin tämän kanssa, itse olut tulisi tarjoilla 8-10 asteisena. 

Porterin arvio:

Miehekäs vaahto melko isolla kuplalla. Lähes läpikuultamatonta, mustaa olutta kaatuu lasiin. Vaahto on väriltään kahvikermainen, ja se laskeutuu lopulta noin puolen sormen paksuiseksi katoksi oluen päälle. Tuoksu on porterille tyypillinen, mutta humalaista raikkautta puskee hieman vaahdon läpiyhdistettynä mietoon savuiseen tuoksuun. 

Kärkeen maussa iskee maltaan kevyt makeus, johon yhdistyy aavistus savuista aromia. Jälkimakua ei oluessa kuitenkaan valitettavasti juuri ole, tai sitten se vain "lässähtää" makuuni liian nopeasti. Näin savuisten viskien ystävänä, jää tästä "Smoked Robust Porterista" hieman laimea fiilis. Hiilihappoisuus on keskiasteista kovaa suulakea kutittelevaa meininkiä.

On tämä aavistuksen "Perusporteria" parempaa, sillä se pienikin savun aromi tekee tästä sen, joka jää edes hieman mieleen. Ei kannata juoda liian kylmänä, jos haluaa savuista fiilistä esiin. Mukavaa kuitenkin, että Viroonkin on "rantautunut" pienpanimobuumin siemen.

PISTEET: 32/50 ( 7 - 3 - 6 - 2 - 14 )

Double IPAn arvio:

Pullo sihahtaa kevyesti auki. Samean oranssia olutta. Tuoksussa ipan tyyliin raikasta humalaa vaahdon läpi.

Maussa ei ole juurikaan makeutta - katkero puree jonkin verran jälkimaussa, mutta ei jätä kuitenkaan pitkää, karvasta fiilistä suuhun. Melkoisen voimakas hiilihapotus ipaksi, mutta ei häiritsevä. Alussa maussa havaittavissa raikas sitrus, mikä sopiikin näin saunan jälkeen nautittavana. 

Dipana tämä ei kuitenkaan mielestäni jää mitenkään erityisemmin mieleen muuten, kuin helpon juotavuutensa ja hyvän janonsammutuksen ansiosta. Kuten alussa jo sanoin, itse pullosta pitää kyllä antaa plussaa. Hieman yli neljän euron hintansa (ja saatavuutensa) ansiosta en välttämättä toista pulloa ostaisi.

PISTEET: 29/50 ( 7 - 3 - 5 - 2 - 12 )

Nøgne Ø Porter & #100

Porterin esittely:

Kuvan ja otsikonmukaiset Nøgnet siis arviossa. Tällä kertaa messissä oli myös toinen oluen ystävä, joten kahden pullon arviointi samana iltana onnistui. Itse panimosta olen jo jotain kirjoitellut Dark Horizonin kohdalla. Porterin statseista sen verran, että kyseinen olut on ostettu joulun aikaan Alkosta, prosentteja siinä on 7%, sekä IBUa 29.  Kyseinen pullo on pantu 8.10.2013, joten melkoisen nuorta olutta on vielä.

Pullon kyljessä oluen kerrotaan olevan runsas ja pehmeä kuitenkin siten, että se yhdistyy paahteiseen maltaisuuteen. Punaisen lihan ja tumman suklaan kerrotaan myös sopivan oluen kaveriksi. Tarjoululämpötilasuositus on 12 astetta, ja siihen maistaessa pyrittiinkin.

Porterin arvio:

Mustan ja/tai erittäin tummanpunaisen väristä olutta kaatuu lasiin kahvikermanvärisellä vaahdolla hienosti kuohuen. Jättää pitsiä lasin reunoille. Tuoksussa luvattua paahdetta, aavistus myös raikkautta - tuoksu on porterille tyypillinen. Vaahto laskeutuu ja jää noin puolen sormen paksuiseksi hiilihappokatoksi oluen päälle.

Hiukan greippinen hapokkuus iskee alussa kielelle. Jälkimaussa on vahva espressomainen paahteisuus. Suutuntuma on vaikea arvioida, sanoisin tämän olevan keskitäyteläisen ja täyteläisen rajamailla. Muistuttaa paljon Koffin two three Porteria. Keskiasteisesti hiilihapotettu. Kaadettaessa olutpullon pohjalle jäävät pienet hiivahiput. Toimiva ja tyyliuskollinen portteri, jota toivoisi olevan helpomminkin ja useammin saatavilla monopolistamme.

PISTEET: 39/50 ( 8 - 3 - 8 - 4 - 16 )

#100 esittely:

Kyseinen olut on panimon juhlaolut, ja se on nimensä mukaisesti sadas valmistettu oluterä. Sattui kuitenkin käymään niin, että oluesta tuli erittäin suosittu ja niin panimon "fanit" kuin markkinatkin lähes vaativat, että oluen panemista jatkettaisiin eikä vain jätettäisi yhdeksi eräksi. Kyseinen pulloni on ranskanmaalta, mutta on tätä ainakin vuonna 2007 saanut vielä Alkostakin. Tilasin tätä kolme pulloa, koska olut on saanut melkoista suitsutusta olutharrastajien keskuudessa. Tyyliltään tämä on Double Indian Pale Ale, prosentteja on uskottavat 10. Tämä kappale on vasta reilun puolen vuoden ikäinen (pantu 25.6.2013), joten nuorta vielä tämäkin. Oluen tarjoilulämpötilaksi suositellaan 10 astetta ja pullon pohjalla oleva hiiva suositellaan jätettäväksi pullon pohjalle.

#100 arvio:

Maltillinen sihahdus avatessa. Kuparin ja jopa ruosteisen väristä olutta, joka on hieman sameaa kaatuu lasiin. Runsas, pienikuplainen karamellin värinen vaahto kaadettaessa, joka lopulta pienenee pieneksi pitsikatoksi oluen päälle.

Karamellimainen, tuhti makeus iskee tuoksussa, joka todella houkuttelee maistamaan tuotosta. Ehkäpä maistamistani oluista tuoksultaan paras ja houkuttelevin.

Maussa ensimmäisenä tulee pehmeän lakrisimainen makeus ja ensimmäisen kulauksen jälkeen tulee jotenkin mieleen, että tuoksusta ei olisi odottanut kuvattua makutunnelmaa - tämä ei siis mitenkään negatiivisena. Loppumaussa alkoholi lämmittää ja tuntuu kitalaessa, mikä ei sinäänsä ole näillä prosenteilla puolivuotiaassa oluessa ihme. Matalahiilihappoinen, kuten IPAt yleensäkin. Olut ei jätä makeudesta huolimattaan tahmaista fiilistä suuhun, ja loppumaussa melkoisen hallittu katkero, joka jää oleilemaan suuhun ja saa haluamaan uudestaan sen pehmeän makeuden kielelle.

Verrattuna vaikkapa BrewDogin HC-IPAan, makeus ei ole tässä niin "hyökkäävä", vaan se on pehmeä, makuhermoja kutkutteleva. Kyseinen olut on pelottavankin helposti juotava ja tämä oli täydellinen jakaa kahteen osaan - ehkä puoli litraa tätä olisikin ollut liikaa yhdelle nautiskelijalle liiaa. Henkilökohtaisesti pidän ylivoimaisesti eniten porttereista ja stouteista, mutta on kyllä todettava että tämä menee silti kategoriassaan parhaaksi IPAksi, mitä olen koskaan maistanut ja on ansainnut paikkansa TOP-3 oluiden joukossa. Harmi, että tämä on niin vaikeasti saatavissa.

PISTEET: 45/50 ( 10 - 4 - 8 - 5 - 18 )

Ale Coq Jõuluporter

 Esittely:

Vielää on joulua jäljellläää.. eli vielä yksi jouluolutarvio, koska joulun katsotaan vissiin loppuvan loppiaiseen. Kyseessä on suomalaisille (ja tähän mennessä myös toki itselle) tunnettu viinalaagerpanimo vironmaalta, nimittäin Ale Coq. Kyseinen tuotos on ostettu "jo jonkin aika sitten" Virosta, parasta ennen päivämääräkin kellistelee pullonkyljessä 18.7.2013, mutta onneksi tämä 6,5% tuotos ei kuitenkaan ole mennyt mitenkään (ainakaan toivottavasti) vanhaksi/pilalle. Kieltämättä hieman skeptisin fiiliksin lähden tätä tuotosta maistamaan.


Arvio:

Mieto sihahdus avatessa. Kahvinkermainen runsas vaahto, joka pienee lähes olemattomiin odotellessa. Tuoksussa voimakas mallas. Kynttilän valoa vasten peilatessa tummanpunainen, kirkas väri, josta kyllä tulee jouluinen fiilis.

 Maussa voimakas jykevä maltaan makeus, todella pehmeä. Liekkö kypsytys tämän saanut aikaan, en tiedä koska en tuoreena tätä ole maistanut. Alkoholi ei maistu lainkaan. Portterimainen hillitty hapokkuus. Myös selkeä lakritsisuus maussa. Mieleeni tulee tästä lievästi myös Gouden Carolus Christmas kuitenkin siten, että tässä on ei juuri ole anismaisuutta. Suutuntuma on jopa keskitäyteläinen.

Hyvä jouluportteri, jonka ostaisin kyllä uudemman kerran, jos eteeni sattuisi.

PISTEET: 35/50 (7 - 4 - 7 - 3 - 14)

Bully! Porter

Uuden vuoden aaton kunniaksi toinenkin olutarvio, joka on siis tehty Siperian arvioinnin jälkeen..

Esittely:

Kyseessä on yhdysvaltalaisen panimon, Boulevard Brewing Companyn portteri. Kyseinen panimo on perustettu vuonna 1988 ja se sijaitsee Kansas City:ssä. Panimo tuottaa internetin mukaan 600 000 barrelia olutta vuodessa.

Ostopaikka: Arkadian Alko

BB: 06/14 (pantu 11/06/2013)

Hinta: 6,16€

Arvio:

Voimakas sihahdus.  Vähän vaahtoaa jo avatessa. Porterin tapaan (yllätys yllätys) tumman ruskeaa, jopa mustaa olutta kaatuu lasiin. Kaadettaessa  vaalean ruskea, runsas vaahto. Jää noin 1 cm paksuiseksi kerrokseksi hetken odottelun jälkeen.

Hedelmäinen jenkkihumalointi tuoksuu runsaan vaahdon läpi. Ensimmäisenä maistuu ehkä hieman sitrusmainen maku, joka vaihtuu ehkä turhankin nopeasti makean maltaiseksi. Ennen makeutta havaittavissa myös hiukan kahvisuutta, tämä saisikin kestää mielestäni maussa pidempään. Keskiasteinen hiilihappopitoisuus. Suutuntuma kevyen ja keskitäyteläisen välillä. Alkoholi ei liiemmin maistu. Jotain potkua tähän kaipaisi lisää, nyt tuntuu melko perus porterilta. Ei siis huonoa mutta ei mitenkään erityistäkään, varsinkin kun hintaa oluella on hieman yli kuusi euroa. Jos satut asumaan lähellä Arkadian Alkoa niin kyllä tätä kannattaa yhden pullolisen verran maistaa.

PISTEET:  34/50 (8 - 4 - 6 - 3 - 13)