Nøgne Ø Two Captains Double IPA

Pullotettu 30.10.13 ja nautittu 17.3.14. Alc. 8.5% sadalla IBUlla höystettynä

Hiiohoi! Norjalainen kahden kapteenin DIPA napsahtaa auki kaatuen puolen litran tuoppiin utuisen oranssina, hiivat pullon pohjalle oluttyyliin sopien jättäen. Miehekäs vaalea vaahto, joka ottaa laskeutua. Tuoksussa on jopa #100 tyyppistä uhmaa. Speedwaykisojen taustapärinöissä kelpaa tuoksutella tätä karamellin ja tropiikin hedelmän yhdistelmää.

Makea toffeekaramellinen alkupuraisu, joka ei ole kuitenkaan mielestäni överi. Jäljessä seuraa selvä keskipitkä greippiliuku. Jykevä ja tyyliin sopiva runko, jossa alkoholi lämmittää mutta ei maistu. On sanomattakin selvää, että tämän oluen panovaiheessa ei ole humalan määrässä säästetty, ja se antaa erittäin maistuvan kokonaisuuden.

Ei satasen voittanutta, mutta mielestäni parempaa kuin panimon #500 olut.

Pojot: 42/50

Nogne Ø #500

Mistä? No ulkomailta tottakai, eihän näitä Suomesta kotiin ostettua saa..

Läpinät: Panimon 500. valmistuserä. 5 eri humalaa; Chinook, Simcoe, Centennial, Pacific Gem sekä Nelson Sauvin. 100 IBUa, 5 eri mallasta (julki tuodaan ruis-, ohra-, vehnä- ja kauramallas) ja 10% alc. Olutta on pullossa puolisen litraa. Pantu 22/11/12 ja BB 22/11/16.

Arvio:

Jylhä nimi, vaatimaton pullo. Tämä Imperial IPA on kirkasta, persikan punertavaa/oranssia, ei kuitenkaan täysin amberin väristä olutta. Tämäkin IPA kannattaa kaataa varoen lasiin, ettei kaikki hiiva pukkaa pullon pohjalta lasiin.

Tuoksu tuo mieleen panimon #100 DIPAn. Humalan raikas ja maltaan makea tuulahdus puskee noin puolen metrin päähän lasista. Erittäin houkutteleva tuoksu.

Alkuun puskee makea karamelli, sitten kurkkuun iskee melko karvas humalan katkero, joka kuitenkin väistyy hetken kuluttua greippiseen meininkiin kielen sivuosiin. Rohkea, selkeästi omaperäinen humalointi, josta allekirjoittanut pitää enemmän kuin esimerkiksi BrewDogin meiningistä. Vaikea kuvata, mutta tämä on jotenkin raikkaampi, kui BD hedelmäpommit. Alkoholi lämmittää hieman, mutta ei hypi silmille. Hiilihappoisuus on keskiasteista ja suutuntuma on kyllä täyteläinen, mutta ei kuitenkaan jokaista ruumiinjäsentä tahmaavaa.

Hyvä ja raikas humaloinniltaan oleva IPA. Saisi olla tosin vähemmän makea. Nautin tämän noin 10 asteisena.

PISTEET: 41/50 ( 9 - 4 - 8 - 4 - 16 )

Stadin Panimon Savuruis & Nøgne Ø Indian Pale Ale

Stapan Savuruis

Mistä?: Alkosta, 5,11€. Kannattaa tarkastaa Alkon sivuilta, onko saatavilla (omasta lähialkostani tämä on usein loppu suosionsa vuoksi..)

Speksejä: KV (kantavierre) 15,2 P, IBU 40, 6,5% ja 0,33L. Tarjoilulämpötila n. 12 astetta. BB 31.12.2014 ja erä #552

Arvio: 

Tumman punertavaa olutta porterille uskollisella kevyellä vaahdolla, joka kyllä pysyy n. 1/3 sormen paksuisena loppuun saakka. 

Tuoksussa makeita hedelmiä, suklaata ja savua. Paahteisuuttakin aistittavissa. 

 
 Savukinkkuinen maku sulaa suuhun. Lämmitessään lasissa, mukaan tulee enemmän myös suklaata ja tervaa. Mukava, paahteinen ja katkera jälkimaku jää kielen takaosaan. Suutuntuma ei valitettavasti ole kovin jämäkkä. Kevyesti hiilihapotettu. 

Vaikea sanoa, pidänkö tästä enemmän kuin esimerkiksi Oat Malt Stoutista. OMS:ssa oli loistava kahvinen jälkimaku, mutta savuruisportterissa vuorostaan savuisuus on se, joka meikäläiseen iskee. Niin tai näin, tämä on hyvää olutta, joskin makuuni hieman liian kevyt. Tulee tätä silti jatkossakin ostettua. 

PISTEET: 37/50 ( 8 - 4 - 7 - 3 - 15)

Nøgne Ø Indian Pale Ale

Mistä?: Ulkomailta

Speksejä: KV 17,5 P, 60 IBU, 7,5% ja puolen litran pullo. Suositeltu tarjoilulämpötila 10 C. Jos haluaa terävän humalan katkeron, kannattaa hiivat jättää pullon pohjalle. Pantu: 2.10.2013 ja BB tästä kaksi vuotta eteenpäin.

Arvio:

Aina kun nykyään avaan Nögnen oluen, on se jotenkin normaalia odotetumpi hetki. Päätin kaivaa kellarin kätköistä panimon IPA:n, jota maistelinkin ensimmäisen kerran joulukuussa olutravintola Kaislassa Helsingissä. Odotukset ovat melkoisen korkealla.

N. 4kk ikäinen pullo reippaasti sihahtaen auki. Komeaa, kultaista ja kirkasta olutta kaatuu lasiin. Karamellinen vaahto. Jo noin puolen metrin päästä lasista haistaa, että nyt on käytetty reilulla kädellä humalaa.

 Se makeus, se pehmeys ja se katkeruus, joka lopulta valtaa makuhermot juuri sellainen, kuin IPA:n pitääkiin olla. Karamellia ja pihkaisuutta. Mukavan täyteläinen suutuntuma täydentää kokonaisuutta.
Alkoholi ei tässä maistu, vaan piiloutuu onnistuneesti katkeron taakse. Keskiasteisesti hiilihapotettu. Lopuksi kaadoin hiivat lasiin, ja se pehmensi kovinta katkeroa selvästi.


Esimerkiksi BrewDogin HC-ipaan verrattuna, jota moni IPAn ystävä on varmasti jo maistanut, on suurin ero tässä Nögnessä siinä, että mukana on makeuden ja katkeron mahtava yhdistelmä, eikä olut ole ns. "pelkkä humalapommi".

Jää kyllä makeudessa ja muutenkin kokonaisuudessa jälkeen #100:sta, joka onkin toisaalta Double IPA. Tämä on silti loistava IPA. Suosittelen, jos satutte jossain tähän olueen törmäämään!

PISTEET: 44/50 ( 9 - 4 - 9 - 4 - 18)

Nøgne Ø Porter & #100

Porterin esittely:

Kuvan ja otsikonmukaiset Nøgnet siis arviossa. Tällä kertaa messissä oli myös toinen oluen ystävä, joten kahden pullon arviointi samana iltana onnistui. Itse panimosta olen jo jotain kirjoitellut Dark Horizonin kohdalla. Porterin statseista sen verran, että kyseinen olut on ostettu joulun aikaan Alkosta, prosentteja siinä on 7%, sekä IBUa 29.  Kyseinen pullo on pantu 8.10.2013, joten melkoisen nuorta olutta on vielä.

Pullon kyljessä oluen kerrotaan olevan runsas ja pehmeä kuitenkin siten, että se yhdistyy paahteiseen maltaisuuteen. Punaisen lihan ja tumman suklaan kerrotaan myös sopivan oluen kaveriksi. Tarjoululämpötilasuositus on 12 astetta, ja siihen maistaessa pyrittiinkin.

Porterin arvio:

Mustan ja/tai erittäin tummanpunaisen väristä olutta kaatuu lasiin kahvikermanvärisellä vaahdolla hienosti kuohuen. Jättää pitsiä lasin reunoille. Tuoksussa luvattua paahdetta, aavistus myös raikkautta - tuoksu on porterille tyypillinen. Vaahto laskeutuu ja jää noin puolen sormen paksuiseksi hiilihappokatoksi oluen päälle.

Hiukan greippinen hapokkuus iskee alussa kielelle. Jälkimaussa on vahva espressomainen paahteisuus. Suutuntuma on vaikea arvioida, sanoisin tämän olevan keskitäyteläisen ja täyteläisen rajamailla. Muistuttaa paljon Koffin two three Porteria. Keskiasteisesti hiilihapotettu. Kaadettaessa olutpullon pohjalle jäävät pienet hiivahiput. Toimiva ja tyyliuskollinen portteri, jota toivoisi olevan helpomminkin ja useammin saatavilla monopolistamme.

PISTEET: 39/50 ( 8 - 3 - 8 - 4 - 16 )

#100 esittely:

Kyseinen olut on panimon juhlaolut, ja se on nimensä mukaisesti sadas valmistettu oluterä. Sattui kuitenkin käymään niin, että oluesta tuli erittäin suosittu ja niin panimon "fanit" kuin markkinatkin lähes vaativat, että oluen panemista jatkettaisiin eikä vain jätettäisi yhdeksi eräksi. Kyseinen pulloni on ranskanmaalta, mutta on tätä ainakin vuonna 2007 saanut vielä Alkostakin. Tilasin tätä kolme pulloa, koska olut on saanut melkoista suitsutusta olutharrastajien keskuudessa. Tyyliltään tämä on Double Indian Pale Ale, prosentteja on uskottavat 10. Tämä kappale on vasta reilun puolen vuoden ikäinen (pantu 25.6.2013), joten nuorta vielä tämäkin. Oluen tarjoilulämpötilaksi suositellaan 10 astetta ja pullon pohjalla oleva hiiva suositellaan jätettäväksi pullon pohjalle.

#100 arvio:

Maltillinen sihahdus avatessa. Kuparin ja jopa ruosteisen väristä olutta, joka on hieman sameaa kaatuu lasiin. Runsas, pienikuplainen karamellin värinen vaahto kaadettaessa, joka lopulta pienenee pieneksi pitsikatoksi oluen päälle.

Karamellimainen, tuhti makeus iskee tuoksussa, joka todella houkuttelee maistamaan tuotosta. Ehkäpä maistamistani oluista tuoksultaan paras ja houkuttelevin.

Maussa ensimmäisenä tulee pehmeän lakrisimainen makeus ja ensimmäisen kulauksen jälkeen tulee jotenkin mieleen, että tuoksusta ei olisi odottanut kuvattua makutunnelmaa - tämä ei siis mitenkään negatiivisena. Loppumaussa alkoholi lämmittää ja tuntuu kitalaessa, mikä ei sinäänsä ole näillä prosenteilla puolivuotiaassa oluessa ihme. Matalahiilihappoinen, kuten IPAt yleensäkin. Olut ei jätä makeudesta huolimattaan tahmaista fiilistä suuhun, ja loppumaussa melkoisen hallittu katkero, joka jää oleilemaan suuhun ja saa haluamaan uudestaan sen pehmeän makeuden kielelle.

Verrattuna vaikkapa BrewDogin HC-IPAan, makeus ei ole tässä niin "hyökkäävä", vaan se on pehmeä, makuhermoja kutkutteleva. Kyseinen olut on pelottavankin helposti juotava ja tämä oli täydellinen jakaa kahteen osaan - ehkä puoli litraa tätä olisikin ollut liikaa yhdelle nautiskelijalle liiaa. Henkilökohtaisesti pidän ylivoimaisesti eniten porttereista ja stouteista, mutta on kyllä todettava että tämä menee silti kategoriassaan parhaaksi IPAksi, mitä olen koskaan maistanut ja on ansainnut paikkansa TOP-3 oluiden joukossa. Harmi, että tämä on niin vaikeasti saatavissa.

PISTEET: 45/50 ( 10 - 4 - 8 - 5 - 18 )

Olutarvio: Nøgne Ø Dark Horizon 4. edition

Esittely

Kyseessä on (jälleen) Norjasta kotoisin olevan Nøgne Ø:n yksi lippulaivatuotteista, nimittäin Dark Horizon 4, tyyliltään Imperial Stout. En ole maistanut aikaisempia (1/2/3) tuotoksia, mutta arvioista päätellen ensimmäinen versio oli loistava, kaksi seuraavaa ei niinkään, mutta tämä neljäs olisi taas ainakin ensimmäisen tasolla, ellei jopa ylikin. Olut on pakattu tyylikkääseen kolmionmuotoiseen lahjapakkaukseen, pullon ollessa vielä punaiseen paperiin käärittynä - tämä herättää jo ainakin kiinnostusta. Paketin kyljessä kerrotaan oluessa olevan ainakin kahvia ja erityistä Muscovado -sokereita.

0,25l lahjapullo. Pantu 22.8.2012, "parasta-ennen" 22.8.2023. Hintaa kyseisellä tuotoksella on monopolissamme tällähetkellä n. 12€ ja prosentteja 16% - voi kuullostaa hullulta, mutta lukekaa toki mietteeni.

Arvio:

Olut huoneenlämmöstä n. tunniksi jääkaappiin. Pieni sihahdus avatessa höyryineen. Mustaa, lähinnä 5-40W tyyppistä öljyä valuu digestiiviin. Edes kynttilän valo ei läpäise tätä tuotosta. Muodostaa ronskisti kaadettaessa hieman miellyttävää, ruskeaa vaahtoa, joka kuitenkin hetken odottelun jälkeen katoaa. Jättää kuitenkin lasia käännellessä hieman pitsiä reunoille. Tuoksussa tulee aluksi mieleen tumma kahvi ja makea mallas. Tuo mieleeni n. 5v Huvilan Stoutin, jota joulukuussa Pikkulinnussa maistelin.

Alussa maltaan makeutta, joka sittemmin muuttuu kahviseksi ja jopa espressomaiseksi. Mieto, juuri tähän oluttyyliin sopiva hiilihapokkuus. Istun kynttilän valossa kahden tämän oluen kanssa, ja nautin tätä pikkuhiljaa - tämän kanssa ei halua kiirehtiä. Loistavan täyteläinen suutuntuma. Katkeruutta ei juuri tule esille, jotain pientä hedelmäisyyttä on kuitenkin havaittavissa. Ajoittain jopa siirappimaista makeutta, joka kuitenkin aina kääntyy loppua kohden kahvisen paahteiseksi, mutta kuitenkin myös pehmeäksi.

Otan oluen kaveriksi muutaman palan tummaa suklaata ja totean, että nämä kaksi on kuin luotu toisilleen. Maustakin tulee mieleen mainitsemani Huvilan Stout kuitenkin siten, että tässä on myös hiilihappoisuutta, pientä vaahtoa ja uskomatonta kahvisuuttakin mukana - ja kaikki tämä oluen ollessa vasta n. 1,5v. Pullon pohjalle jää kaadettaessa Rochefortmaiset hiivakököt - tästä(kin) plussaa, koska oluen raaka-aineet tulee sopivissa määrin olla esillä.

Kun tykkää kahvista ja muutenkin tämän tyylin oluista, ei voi kuin ihmetellä kuinka loistavan fiiliksen tämä olut saa aikaan. Onneksi näitä on 2 kpl kellarissa, niin voi kypsytellä olemattomiin tämän pienen alkoholin poltteen, joka iskee jonkin verran loppumaussa. Voi olla, että näitä tulee haettua vielä jopa yksi lisääkin, hinnasta huolimatta. 

Kaikki hyvä loppuu aikanaan, niin myös tämä. On arvion aika.Uskomaton olut.

PISTEET: 46/50 (9 - 4 - 9 - 5 - 19)

 

 

Hyvä olut on elämys. Sen kanssa ei halua kiirehtiä. Sen kanssa viihtyy vaikka perjantai-iltana yksin kynttilöiden valossa, hiljaisuudessa.

 

 

Olutravintolavinkit jatkuvat: Oluthuone Kaisla, Hki

 Oluthuone Kaisla on edellistä olutravintolaa (Pikkulintu) hieman helpommin lähestyttävissä oleva kohde, sillä paikka sijaitsee Vilhonkadulla melko lähellä Grand Casino Helsinkiä. Paikka on iso ja istumapaikkoja on paljon. Valikoima on myös -Pikkulinnun tapaan- erinomainen ja tarjoilijat ainakin minun kohdallani olivat ammattitaitoisia. Tässä paikassa on panostettu laajan olutvalikoiman lisäksi myös sisustuksellisiin asioihin. Jos pitäisi valita Pikkulinnun ja Kaislan välillä, valitsisin ehkä kuitenkin tämän jälkimmäisen ihan vaan sillä perusteella, että paikan sijainti on loistava - sanottakoon kuitenkin, että molemmat ovat olutharrastajalle loistavia paikkoja.

MITÄ TILASIN?

Lasiini osui tälläkertaa loistavan norjalaisen panimon, Nøgne Ø:n tuotokset, sillä kyseisessä paikassa sattui niitä olemaan yhden jääkaapillisen hyllyn täydeltä.

Vasemmalla Nøgne Ø #1000 ja oikealla Nøgne Ø Indian Pale Ale

 

Valitettavasti en näistä tälläkertaa arvioita tee, koska nautin kyseiset tuotokset isommassa kaveriporukassa enkä kantanut mukanani kynää ja paperia - mielestäni pelkkä tämänhetkisiin muistikuviini perustuva arvio ei anna näille oluille oikeutta. Lyhyesti voin kuitenkin sanoa, että #1000 oli aivan loistava tripel ja Indian Pale Ale erittäin maukas ja yksi parhaista tyylinsä oluista, mitä olen maistanut. Miksi kaikki olut ei voi olla tämmöistä? "No ehkä siksi, että sitten kyseisiä oluita ei osaisi niin arvostaakaan." Niinpä niin, tulivathanan lisäksi nämä kyseiset kaksi olutta kustantamaan minulle yhteensä lähes 30€.

Jotain kertoo myös se, että aloin tosissani suunnittelemaan matkaa Norjaan, jossa näitä oluita on helposti (ja ehkä jopa hieman edullisemmin) ostettavissa. Tyytynen kuitenkin siihen, että tulen tilaamaan näitä jostain. Anyhow, lupaan, että arviot näistä(kin) kahdesta oluesta on vielä lähiaikoina luettavissa täältä. Seuraavaksi arvostelussa tulee kuitenkin olemaan jotain hyvää kellarin kätköistä uuden vuoden kunniaksi. Ei muuta kuin maltaisia hetkiä!