Founders Imperial Stout & Centennial IPA

Mistä?? Monopoliimme nämä molemmat ovat rantautuneet, saatavuudet kannattaa tsekata alkon sivuilta.

Paljonko?? Imperial Stout 4,97€ (335 ml ja 10.5%) ja IPA 3.86€ (335ml ja 7.2%).

Lätinät: Founders on jenkkipanimo, joka on aloittanut panohommat vuonna 1997. Sellaset heput kuin Dave Engbers ja Mike Stevens pyörittää tätä puljua, ja tarkemmin se sijaitsee Michiganissa. Jes jes, nyt bissen kimppuun.

Arvio, Imperial Stout:

Ehkäpä mustinta olutta, mitä olen nähnyt. Jopa patologin huumori tuntuu tämän rinnalla vaalealta. Digestiivi jaksaa nostaa hieman rusehtavaa vaahtoa oluen katoksi.
Maussa on paahdetta, paahdetta ja paahdetta. Makeudesta ei ole tietoakaan. Noh, ehkä tästä aavistuksen voi tummaa suklaata ajoittain löytää.
Hiilihapotus on melko kirpsakka ja suutuntuma on jopa sotkuisen täyteläinen. Roiskuessaan pöydälle tämä jättää tahmaa varmasti.
Melko voimakas alkoholipitoisuus lämmittää ja maistuu läpi, ehkä jopa inasen liikaakin tälläiselle pehmolle maistelijalle.

Tämä on kuitenkin kaikessaan kokeilemisen arvoinen, jykevä ja hyvä imperial stout.

PISTEET: Hinta/laatu 4/5, OO-pisteet: 42/50 ( 8 - 4 - 8 - 4 - 18 )


Arvio, IPA:

Meripihkaista olutta reilulla valkoisella vaahdolla.  Tuoksu ja maku muodostuvat "yksinkertaisesti" kaikesta seuraavasta: Karamellista, havunneulasista, pihkasta ja männystä. Keskitäyteläistä tavaraa, jossa katkeron puraisu loppuu "vahvaksi IPAksi" hieman liian nopeasti. Lopussa on lähinnä greippinen liuku. Hiilihapot keskiasteista, eivät raiskaa liiaksi suulakea.

Ei vasta-alkajan IPA, mutta katkero-oluiden ystäville hinta/laatu 5/5, suosittelen kokeilemaan.

PISTEET: 40/50 ( 8 - 4 - 8 - 4 - 16 )

Nogne Ø #500

Mistä? No ulkomailta tottakai, eihän näitä Suomesta kotiin ostettua saa..

Läpinät: Panimon 500. valmistuserä. 5 eri humalaa; Chinook, Simcoe, Centennial, Pacific Gem sekä Nelson Sauvin. 100 IBUa, 5 eri mallasta (julki tuodaan ruis-, ohra-, vehnä- ja kauramallas) ja 10% alc. Olutta on pullossa puolisen litraa. Pantu 22/11/12 ja BB 22/11/16.

Arvio:

Jylhä nimi, vaatimaton pullo. Tämä Imperial IPA on kirkasta, persikan punertavaa/oranssia, ei kuitenkaan täysin amberin väristä olutta. Tämäkin IPA kannattaa kaataa varoen lasiin, ettei kaikki hiiva pukkaa pullon pohjalta lasiin.

Tuoksu tuo mieleen panimon #100 DIPAn. Humalan raikas ja maltaan makea tuulahdus puskee noin puolen metrin päähän lasista. Erittäin houkutteleva tuoksu.

Alkuun puskee makea karamelli, sitten kurkkuun iskee melko karvas humalan katkero, joka kuitenkin väistyy hetken kuluttua greippiseen meininkiin kielen sivuosiin. Rohkea, selkeästi omaperäinen humalointi, josta allekirjoittanut pitää enemmän kuin esimerkiksi BrewDogin meiningistä. Vaikea kuvata, mutta tämä on jotenkin raikkaampi, kui BD hedelmäpommit. Alkoholi lämmittää hieman, mutta ei hypi silmille. Hiilihappoisuus on keskiasteista ja suutuntuma on kyllä täyteläinen, mutta ei kuitenkaan jokaista ruumiinjäsentä tahmaavaa.

Hyvä ja raikas humaloinniltaan oleva IPA. Saisi olla tosin vähemmän makea. Nautin tämän noin 10 asteisena.

PISTEET: 41/50 ( 9 - 4 - 8 - 4 - 16 )

Jälleen olutpostia ulkomailta.

Varasto täydentyi seuraavilla oluilla:

Pannepot 2013 x 2
Buxton Imperial Black
Cantillon Gueuze
Abbaye des Rocs Brune
SIGNATURE : Dark Water
Nogne Ø 500 
..ja vielä yksi Westvleteren Abt 12 kypsymään :)

Teerenpeli Mokkamatti

Mistä??: Alkosta hintaan 3,96e, helmikuun käsityöläiskampanjan oluita tämäkin. Tulipa tähän yksi ilta törmättyä myös Gastropub Prahan hanassakin. 33cl ja 7%.

Läpinät: Mokkamasaa stoutin ja reilun kaupan kylmähaudutetun kahvin muodossa. Voin kertoa, että sitä kahvia todellakin on, koska tempaisin tämän oluen naamariin klo 21 aikoihin ja nukahdin vasta n. kahden aikoihin.
Itse panimo täyttää jo 20v ja tämä onkin ilmeisesti juhlavuoden kunniaksi valmistettu. BB pullossani osuu 07/09/14.


Arvio: 

Se niin tuttu ja turvallinen musta väri, joka punertaa kynttilää vasten peilatessa. Beige vaahto. Lasia pyöritellessä vaahdon läpi tukee suklaan ja -yllätys yllätys- kahvin paahde. Tuoksu ei ole kuitenkaan pelkästään sitä, vaan messissä on myös mielenkiintoinen tuulahdus raikkautta.

Maku alkuun jopa makea (karamellimallas). Humalan lievää ruohoisuuttakin aistittavissa. Muuttuu pian kahviseksi meiningiksi kielen sivuosiin. Jälkimaku on keskipitkä. Melkoisen rohkean paljonkin paahdetta, tätä tasapainottaa kuitenkin loistavasti esim. 70% tumma suklaa. Myös kauramallas tässä toimii, sekin pehmentää teosta sopivassa määrin. Makuuni kuitenkin jälleen hieman kevyt suutuntuma, mutta toisaalta, eipähän karkoita kaikkein herkimpiä tämän oluen ääreltä.

Seurusteluun tarkoitettu nautiskeluolut, joka on helposti juotava. Jos pidät kahvista ja perinteisestä stoutista, pidät kyllä tästäkin. Ei tosin kannata juoda illalla, jos on kofeiinille herkkä :)

PISTEET: 35/50 ( 7 - 3 - 7 - 3 - 15 )

Gouden Carolus Cuvee Van De Keizer Blauw

Mistä?: Alkoon napsahti tässä hetki sitten tämä melkoisen hyvä olut, nimittäin yksi Gouden Carolusin "erikoiseristä".

Paljonko?: Melko hintavaa, nimittäin 75 cl kustantaa 12,11 €. Kohtuullinen hinta, jos pullon puolittaa jonkun kanssa (suosittelen), sillä kyseessä on 11% tuote.

Speksejä: Suositustarjoilulämpötila 10-12C. BB 4/12/2023 (yksi pullo varastossa kypsymässä..).


Arvio:

Luonnonkorkilla suljettuna oleva tyylikäs pullo poksahtaa auki ja kaatuu trappistilasiin. Mukavasti vaahtoa loputtomiin puskeva olut, joka on väriltään punaruskeaa. Tuoksu syvän maltainen, sitrushedeläinen, jopa punaviininen.

Maussa panimon tyyliin anista, jonka erittäin lakritsainen "jälkiliuku" kuitenkin peittää alleen. Alkoholin kyllä maistaa tästä läpi, mikä nyt ei sinäänsä ole 11 prosenttiselle nuorelle oluelle ihme. Keskiasteinen hiilihapokkuus runsaalla, huulia tahmaavalla suutuntumalla.

Ehdottomasti nautiskeluun tehty olut, joka muuttuu pullon loppua kohden ja oluen lämmetessä yhä vain siirappisen makeaan suuntaan. Ei nyt kuitenkaan vienyt hintaansa nähden jalkoja alta, mutta saa nähdä, millainen tämäkin tuote vuoden-parin päästä oikein on.

Pisteet: 38/40 ( 7 - 4 - 7 - 4 - 16 )

Stadin Panimon Savuruis & Nøgne Ø Indian Pale Ale

Stapan Savuruis

Mistä?: Alkosta, 5,11€. Kannattaa tarkastaa Alkon sivuilta, onko saatavilla (omasta lähialkostani tämä on usein loppu suosionsa vuoksi..)

Speksejä: KV (kantavierre) 15,2 P, IBU 40, 6,5% ja 0,33L. Tarjoilulämpötila n. 12 astetta. BB 31.12.2014 ja erä #552

Arvio: 

Tumman punertavaa olutta porterille uskollisella kevyellä vaahdolla, joka kyllä pysyy n. 1/3 sormen paksuisena loppuun saakka. 

Tuoksussa makeita hedelmiä, suklaata ja savua. Paahteisuuttakin aistittavissa. 

 
 Savukinkkuinen maku sulaa suuhun. Lämmitessään lasissa, mukaan tulee enemmän myös suklaata ja tervaa. Mukava, paahteinen ja katkera jälkimaku jää kielen takaosaan. Suutuntuma ei valitettavasti ole kovin jämäkkä. Kevyesti hiilihapotettu. 

Vaikea sanoa, pidänkö tästä enemmän kuin esimerkiksi Oat Malt Stoutista. OMS:ssa oli loistava kahvinen jälkimaku, mutta savuruisportterissa vuorostaan savuisuus on se, joka meikäläiseen iskee. Niin tai näin, tämä on hyvää olutta, joskin makuuni hieman liian kevyt. Tulee tätä silti jatkossakin ostettua. 

PISTEET: 37/50 ( 8 - 4 - 7 - 3 - 15)

Nøgne Ø Indian Pale Ale

Mistä?: Ulkomailta

Speksejä: KV 17,5 P, 60 IBU, 7,5% ja puolen litran pullo. Suositeltu tarjoilulämpötila 10 C. Jos haluaa terävän humalan katkeron, kannattaa hiivat jättää pullon pohjalle. Pantu: 2.10.2013 ja BB tästä kaksi vuotta eteenpäin.

Arvio:

Aina kun nykyään avaan Nögnen oluen, on se jotenkin normaalia odotetumpi hetki. Päätin kaivaa kellarin kätköistä panimon IPA:n, jota maistelinkin ensimmäisen kerran joulukuussa olutravintola Kaislassa Helsingissä. Odotukset ovat melkoisen korkealla.

N. 4kk ikäinen pullo reippaasti sihahtaen auki. Komeaa, kultaista ja kirkasta olutta kaatuu lasiin. Karamellinen vaahto. Jo noin puolen metrin päästä lasista haistaa, että nyt on käytetty reilulla kädellä humalaa.

 Se makeus, se pehmeys ja se katkeruus, joka lopulta valtaa makuhermot juuri sellainen, kuin IPA:n pitääkiin olla. Karamellia ja pihkaisuutta. Mukavan täyteläinen suutuntuma täydentää kokonaisuutta.
Alkoholi ei tässä maistu, vaan piiloutuu onnistuneesti katkeron taakse. Keskiasteisesti hiilihapotettu. Lopuksi kaadoin hiivat lasiin, ja se pehmensi kovinta katkeroa selvästi.


Esimerkiksi BrewDogin HC-ipaan verrattuna, jota moni IPAn ystävä on varmasti jo maistanut, on suurin ero tässä Nögnessä siinä, että mukana on makeuden ja katkeron mahtava yhdistelmä, eikä olut ole ns. "pelkkä humalapommi".

Jää kyllä makeudessa ja muutenkin kokonaisuudessa jälkeen #100:sta, joka onkin toisaalta Double IPA. Tämä on silti loistava IPA. Suosittelen, jos satutte jossain tähän olueen törmäämään!

PISTEET: 44/50 ( 9 - 4 - 9 - 4 - 18)

Käsityöläisoluet: Beer Hunter’s Mufloni Keripukki sekä Malmgård Emmer Tripel

Sen enempää hehkuttamatta Suomen olympiapronssia ja Teemu Selänteen mahtavaa maajoukkueuraa, on aika jatkaa hienoa lauantai-iltaa hyvillä suomalaisilla käsityöläisoluilla. 

Ensimmäinen, mielenkiintoinen valkosuklaalla ja kookoksella maustettu olut on kotoisin Porista. Tyyliltäään se on stout, joten paahdettakin pitäisi löytyä. Alc. 7% ja 0,33l. Columbus -humala.

Jälkimmäinen tuotos on itäiseltä uudeltamaalta, Malmgårdin panimolta. Kyseessä on tripel, johon on käytetty panimon mukaan kartanon omaa viljaa sekä lähdevettä. Puhdasta suomalaisuutta tässäkin, siis. "Emmer" -nimi viittaa oluessa käytettyyn Emmervehnään. 8,3% ja 0,5L.


Keripukin arvio:


Punertavanruskea olut maltillisella, mutta kohtalaisesti säilyvällä vaahdolla. Touksussa selkeästi herkullista valkosuklaata, jonka kyljessä on paahdetta. Erittäin jälkiruokamaisen herkullinen tuoksu, mutta saa nähdä, onko maku tuoksun veroinen.

 Aivan kärkeen, on aistittavissa valkosuklainen aromi erittäin kahvisella ja keskipitkällä jälkimaulla. Melkoisen kevyt kuitenkin suutuntumaltaan. Pidän kyllä oluesta erityisesti selkeän kahvisen jälkimaun vuoksi, kahvin ystävä kun olen. Kookosta eivät keskinkertaiset makunystyräni kuitenkaan tästä maista. Maku ei muutenkaan kokonaisuutena aivan vastaa tuoksun huutoon.

Ostaisin tätä kyllä uudestaan. Hyvää työtä porilaisilta. 

Pisteet: 36/50 ( 8 - 3 - 7 - 3 - 15 )

Emmer tripelin arvio:

Tripel tyylilleen uskolliseen lasiin melko kylmänä (suositustarjoilulämpötila 6-8 astetta). Samean oranssia olutta kohtalaisella vaahdolla. Tuoksussa makeita kuivattuja hedelmiä, sekä selkeä vehnämäisyys.

Raikkaus on sana, joka kuvaa parhaiten ensimmäisen kulauksen jälkeistä fiilistä. Emmervehnän komponentti seuraa myös makuun. Keskiasteinen hiilihapokkuus. Tämä ei saa suuhuni "puuduteainemaista" fiilistä, vaan vehnää on käytetty tässä loistavasti tuomaan sopiva täyteläisyys. Alkoholi ei tässä tässä maistu ja olut on erittäin helposti juotava. Tätä joisi mielellään kuumana kesäpäivänä työpäivän jälkeen. Jälkimakua tässä ei juuri ole.

Vaikka tripel ei ole lempityylini, pidän tästä oluesta silti. Se sammuttaa janon ilman virhemakuja ja mikä parasta - se on suomalaista käsityötä. Verrattaessa kuitenkin huipputripeleihin, tuntuu tämä hieman makuuni laimealta.

Pisteet: 34/50 ( 7 - 3 - 6 - 3 - 15 )