Jälleen olutpostia ulkomailta.

Varasto täydentyi seuraavilla oluilla:

Pannepot 2013 x 2
Buxton Imperial Black
Cantillon Gueuze
Abbaye des Rocs Brune
SIGNATURE : Dark Water
Nogne Ø 500 
..ja vielä yksi Westvleteren Abt 12 kypsymään :)

Teerenpeli Mokkamatti

Mistä??: Alkosta hintaan 3,96e, helmikuun käsityöläiskampanjan oluita tämäkin. Tulipa tähän yksi ilta törmättyä myös Gastropub Prahan hanassakin. 33cl ja 7%.

Läpinät: Mokkamasaa stoutin ja reilun kaupan kylmähaudutetun kahvin muodossa. Voin kertoa, että sitä kahvia todellakin on, koska tempaisin tämän oluen naamariin klo 21 aikoihin ja nukahdin vasta n. kahden aikoihin.
Itse panimo täyttää jo 20v ja tämä onkin ilmeisesti juhlavuoden kunniaksi valmistettu. BB pullossani osuu 07/09/14.


Arvio: 

Se niin tuttu ja turvallinen musta väri, joka punertaa kynttilää vasten peilatessa. Beige vaahto. Lasia pyöritellessä vaahdon läpi tukee suklaan ja -yllätys yllätys- kahvin paahde. Tuoksu ei ole kuitenkaan pelkästään sitä, vaan messissä on myös mielenkiintoinen tuulahdus raikkautta.

Maku alkuun jopa makea (karamellimallas). Humalan lievää ruohoisuuttakin aistittavissa. Muuttuu pian kahviseksi meiningiksi kielen sivuosiin. Jälkimaku on keskipitkä. Melkoisen rohkean paljonkin paahdetta, tätä tasapainottaa kuitenkin loistavasti esim. 70% tumma suklaa. Myös kauramallas tässä toimii, sekin pehmentää teosta sopivassa määrin. Makuuni kuitenkin jälleen hieman kevyt suutuntuma, mutta toisaalta, eipähän karkoita kaikkein herkimpiä tämän oluen ääreltä.

Seurusteluun tarkoitettu nautiskeluolut, joka on helposti juotava. Jos pidät kahvista ja perinteisestä stoutista, pidät kyllä tästäkin. Ei tosin kannata juoda illalla, jos on kofeiinille herkkä :)

PISTEET: 35/50 ( 7 - 3 - 7 - 3 - 15 )

Gouden Carolus Cuvee Van De Keizer Blauw

Mistä?: Alkoon napsahti tässä hetki sitten tämä melkoisen hyvä olut, nimittäin yksi Gouden Carolusin "erikoiseristä".

Paljonko?: Melko hintavaa, nimittäin 75 cl kustantaa 12,11 €. Kohtuullinen hinta, jos pullon puolittaa jonkun kanssa (suosittelen), sillä kyseessä on 11% tuote.

Speksejä: Suositustarjoilulämpötila 10-12C. BB 4/12/2023 (yksi pullo varastossa kypsymässä..).


Arvio:

Luonnonkorkilla suljettuna oleva tyylikäs pullo poksahtaa auki ja kaatuu trappistilasiin. Mukavasti vaahtoa loputtomiin puskeva olut, joka on väriltään punaruskeaa. Tuoksu syvän maltainen, sitrushedeläinen, jopa punaviininen.

Maussa panimon tyyliin anista, jonka erittäin lakritsainen "jälkiliuku" kuitenkin peittää alleen. Alkoholin kyllä maistaa tästä läpi, mikä nyt ei sinäänsä ole 11 prosenttiselle nuorelle oluelle ihme. Keskiasteinen hiilihapokkuus runsaalla, huulia tahmaavalla suutuntumalla.

Ehdottomasti nautiskeluun tehty olut, joka muuttuu pullon loppua kohden ja oluen lämmetessä yhä vain siirappisen makeaan suuntaan. Ei nyt kuitenkaan vienyt hintaansa nähden jalkoja alta, mutta saa nähdä, millainen tämäkin tuote vuoden-parin päästä oikein on.

Pisteet: 38/40 ( 7 - 4 - 7 - 4 - 16 )

Stadin Panimon Savuruis & Nøgne Ø Indian Pale Ale

Stapan Savuruis

Mistä?: Alkosta, 5,11€. Kannattaa tarkastaa Alkon sivuilta, onko saatavilla (omasta lähialkostani tämä on usein loppu suosionsa vuoksi..)

Speksejä: KV (kantavierre) 15,2 P, IBU 40, 6,5% ja 0,33L. Tarjoilulämpötila n. 12 astetta. BB 31.12.2014 ja erä #552

Arvio: 

Tumman punertavaa olutta porterille uskollisella kevyellä vaahdolla, joka kyllä pysyy n. 1/3 sormen paksuisena loppuun saakka. 

Tuoksussa makeita hedelmiä, suklaata ja savua. Paahteisuuttakin aistittavissa. 

 
 Savukinkkuinen maku sulaa suuhun. Lämmitessään lasissa, mukaan tulee enemmän myös suklaata ja tervaa. Mukava, paahteinen ja katkera jälkimaku jää kielen takaosaan. Suutuntuma ei valitettavasti ole kovin jämäkkä. Kevyesti hiilihapotettu. 

Vaikea sanoa, pidänkö tästä enemmän kuin esimerkiksi Oat Malt Stoutista. OMS:ssa oli loistava kahvinen jälkimaku, mutta savuruisportterissa vuorostaan savuisuus on se, joka meikäläiseen iskee. Niin tai näin, tämä on hyvää olutta, joskin makuuni hieman liian kevyt. Tulee tätä silti jatkossakin ostettua. 

PISTEET: 37/50 ( 8 - 4 - 7 - 3 - 15)

Nøgne Ø Indian Pale Ale

Mistä?: Ulkomailta

Speksejä: KV 17,5 P, 60 IBU, 7,5% ja puolen litran pullo. Suositeltu tarjoilulämpötila 10 C. Jos haluaa terävän humalan katkeron, kannattaa hiivat jättää pullon pohjalle. Pantu: 2.10.2013 ja BB tästä kaksi vuotta eteenpäin.

Arvio:

Aina kun nykyään avaan Nögnen oluen, on se jotenkin normaalia odotetumpi hetki. Päätin kaivaa kellarin kätköistä panimon IPA:n, jota maistelinkin ensimmäisen kerran joulukuussa olutravintola Kaislassa Helsingissä. Odotukset ovat melkoisen korkealla.

N. 4kk ikäinen pullo reippaasti sihahtaen auki. Komeaa, kultaista ja kirkasta olutta kaatuu lasiin. Karamellinen vaahto. Jo noin puolen metrin päästä lasista haistaa, että nyt on käytetty reilulla kädellä humalaa.

 Se makeus, se pehmeys ja se katkeruus, joka lopulta valtaa makuhermot juuri sellainen, kuin IPA:n pitääkiin olla. Karamellia ja pihkaisuutta. Mukavan täyteläinen suutuntuma täydentää kokonaisuutta.
Alkoholi ei tässä maistu, vaan piiloutuu onnistuneesti katkeron taakse. Keskiasteisesti hiilihapotettu. Lopuksi kaadoin hiivat lasiin, ja se pehmensi kovinta katkeroa selvästi.


Esimerkiksi BrewDogin HC-ipaan verrattuna, jota moni IPAn ystävä on varmasti jo maistanut, on suurin ero tässä Nögnessä siinä, että mukana on makeuden ja katkeron mahtava yhdistelmä, eikä olut ole ns. "pelkkä humalapommi".

Jää kyllä makeudessa ja muutenkin kokonaisuudessa jälkeen #100:sta, joka onkin toisaalta Double IPA. Tämä on silti loistava IPA. Suosittelen, jos satutte jossain tähän olueen törmäämään!

PISTEET: 44/50 ( 9 - 4 - 9 - 4 - 18)

Käsityöläisoluet: Beer Hunter’s Mufloni Keripukki sekä Malmgård Emmer Tripel

Sen enempää hehkuttamatta Suomen olympiapronssia ja Teemu Selänteen mahtavaa maajoukkueuraa, on aika jatkaa hienoa lauantai-iltaa hyvillä suomalaisilla käsityöläisoluilla. 

Ensimmäinen, mielenkiintoinen valkosuklaalla ja kookoksella maustettu olut on kotoisin Porista. Tyyliltäään se on stout, joten paahdettakin pitäisi löytyä. Alc. 7% ja 0,33l. Columbus -humala.

Jälkimmäinen tuotos on itäiseltä uudeltamaalta, Malmgårdin panimolta. Kyseessä on tripel, johon on käytetty panimon mukaan kartanon omaa viljaa sekä lähdevettä. Puhdasta suomalaisuutta tässäkin, siis. "Emmer" -nimi viittaa oluessa käytettyyn Emmervehnään. 8,3% ja 0,5L.


Keripukin arvio:


Punertavanruskea olut maltillisella, mutta kohtalaisesti säilyvällä vaahdolla. Touksussa selkeästi herkullista valkosuklaata, jonka kyljessä on paahdetta. Erittäin jälkiruokamaisen herkullinen tuoksu, mutta saa nähdä, onko maku tuoksun veroinen.

 Aivan kärkeen, on aistittavissa valkosuklainen aromi erittäin kahvisella ja keskipitkällä jälkimaulla. Melkoisen kevyt kuitenkin suutuntumaltaan. Pidän kyllä oluesta erityisesti selkeän kahvisen jälkimaun vuoksi, kahvin ystävä kun olen. Kookosta eivät keskinkertaiset makunystyräni kuitenkaan tästä maista. Maku ei muutenkaan kokonaisuutena aivan vastaa tuoksun huutoon.

Ostaisin tätä kyllä uudestaan. Hyvää työtä porilaisilta. 

Pisteet: 36/50 ( 8 - 3 - 7 - 3 - 15 )

Emmer tripelin arvio:

Tripel tyylilleen uskolliseen lasiin melko kylmänä (suositustarjoilulämpötila 6-8 astetta). Samean oranssia olutta kohtalaisella vaahdolla. Tuoksussa makeita kuivattuja hedelmiä, sekä selkeä vehnämäisyys.

Raikkaus on sana, joka kuvaa parhaiten ensimmäisen kulauksen jälkeistä fiilistä. Emmervehnän komponentti seuraa myös makuun. Keskiasteinen hiilihapokkuus. Tämä ei saa suuhuni "puuduteainemaista" fiilistä, vaan vehnää on käytetty tässä loistavasti tuomaan sopiva täyteläisyys. Alkoholi ei tässä tässä maistu ja olut on erittäin helposti juotava. Tätä joisi mielellään kuumana kesäpäivänä työpäivän jälkeen. Jälkimakua tässä ei juuri ole.

Vaikka tripel ei ole lempityylini, pidän tästä oluesta silti. Se sammuttaa janon ilman virhemakuja ja mikä parasta - se on suomalaista käsityötä. Verrattaessa kuitenkin huipputripeleihin, tuntuu tämä hieman makuuni laimealta.

Pisteet: 34/50 ( 7 - 3 - 6 - 3 - 15 )

Stadin Panimon Oat Malt Stout

Kaurastouttia suoraan hesaaaasta eli Stadista. Jatkumoa käsityöläisoluiden arvioinneissa.

Etiketissä luvataan kahvisuklaamaltaista, paahteista ja aromihumaloitua olutta. 0,33 L, 6,8 % ja 60 IBU.

Arvio:

Kolamaisen mustaa, kirkasta olutta pienikuplaisella maitokahvimaisella vaahdolla. Tuoksussa tuulahdus humalaa ja paahdetta. Aavistus myös muovisuutta.






















Leipämäinen makeus yhdistettynä humalaan iskee alussa vaihtuen melko nopeasti loppuvaan pahteeseen. Miellyttävä, tähän oluttyyliin sopiva hiilihappoisuus. Loppuviimein melkoisen kevyt suutuntuma, joka kaipaisi tuhtiutta. Mielestäni maistamistani Stadin panimon oluista kuitenkin se onnistunein.

Kyllä tätä ihan mielellään pullollisen illalla nauttii. Ei kuitenkaan mitenkään erityisiä muistijälkiä jättävä olut.

PISTEET: 35/50 ( 7 - 3 - 7 - 3 - 15 )

Õllenaut Suitsu Porter sekä Saimaan Marsalkka Double IPA

Perjantai ja kaksi olutta tiedossa. Ensimmäinen, Õllenautin Suitsu Porter on peräisin Virosta. Kyseessä on melkoisen tuore pienpanimo, joka haluaa tuoda muutosta Ale Coq -kulttuuriin. Pullo on peräisin Tallinnan Drink Shopista, eikä sillä ollut muistaakseni hintaa kuin alle kaksi euroa. Vähintäänkin kohtuullinen hinta. Parasta ennen -päiväys: 05/06/2014 ja Batch No: 004. Suositellaan nautittavaksi 8-10 asteisena paahdetun lihan, Goudajuuston tai suklaakakun kanssa. 5.4% ja 330 ml. 

Toinen olut puskee Suomen Saimaalta, ja kuuluu helmikuisen käsityöläisolut "kampanjan" valikoimiin alkossa. Pullo on todella tyylikäs, varsinkin kun kyseessä on vain 330 ml pakkaus. Kyseessä on Double Ipa, joten prosentteja löytyy tasan 8. PE: 10/2014. Grillatut ruoat ja rasvaiset kalat sopivat ilmeisimmin tämän kanssa, itse olut tulisi tarjoilla 8-10 asteisena. 

Porterin arvio:

Miehekäs vaahto melko isolla kuplalla. Lähes läpikuultamatonta, mustaa olutta kaatuu lasiin. Vaahto on väriltään kahvikermainen, ja se laskeutuu lopulta noin puolen sormen paksuiseksi katoksi oluen päälle. Tuoksu on porterille tyypillinen, mutta humalaista raikkautta puskee hieman vaahdon läpiyhdistettynä mietoon savuiseen tuoksuun. 

Kärkeen maussa iskee maltaan kevyt makeus, johon yhdistyy aavistus savuista aromia. Jälkimakua ei oluessa kuitenkaan valitettavasti juuri ole, tai sitten se vain "lässähtää" makuuni liian nopeasti. Näin savuisten viskien ystävänä, jää tästä "Smoked Robust Porterista" hieman laimea fiilis. Hiilihappoisuus on keskiasteista kovaa suulakea kutittelevaa meininkiä.

On tämä aavistuksen "Perusporteria" parempaa, sillä se pienikin savun aromi tekee tästä sen, joka jää edes hieman mieleen. Ei kannata juoda liian kylmänä, jos haluaa savuista fiilistä esiin. Mukavaa kuitenkin, että Viroonkin on "rantautunut" pienpanimobuumin siemen.

PISTEET: 32/50 ( 7 - 3 - 6 - 2 - 14 )

Double IPAn arvio:

Pullo sihahtaa kevyesti auki. Samean oranssia olutta. Tuoksussa ipan tyyliin raikasta humalaa vaahdon läpi.

Maussa ei ole juurikaan makeutta - katkero puree jonkin verran jälkimaussa, mutta ei jätä kuitenkaan pitkää, karvasta fiilistä suuhun. Melkoisen voimakas hiilihapotus ipaksi, mutta ei häiritsevä. Alussa maussa havaittavissa raikas sitrus, mikä sopiikin näin saunan jälkeen nautittavana. 

Dipana tämä ei kuitenkaan mielestäni jää mitenkään erityisemmin mieleen muuten, kuin helpon juotavuutensa ja hyvän janonsammutuksen ansiosta. Kuten alussa jo sanoin, itse pullosta pitää kyllä antaa plussaa. Hieman yli neljän euron hintansa (ja saatavuutensa) ansiosta en välttämättä toista pulloa ostaisi.

PISTEET: 29/50 ( 7 - 3 - 5 - 2 - 12 )